Parsakaalia inkivääri-valkosipulikastikkeessa

Onko teille käynyt niin, että joku tajuttoman hyvä, toisen tekemä ruoka on jäänyt kummittelemaan? Sitä kahlaa nettiä vimmalla ja koettaa löytää reseptiä, joka materialisoisi makumuistiin vangiksi jääneen haamun uudelleen lautaselle. Muistelen haikeudella erästäkin raakamokka-appelsiinikakkua ja etsin hyppysiini taikaa, jolla valmistetaan se juuri oikeanlainen vegaaninen tiramisu. Monta yritystä on takana myös kiinahenkisen valkosipuli-inkiväärikastikkeen kanssa.

Wokki ja kiireinen kokki selviävät tästä alle kymmenessä minuutissa.

Olin vuonna 2002 töissä nudistikylpylässä, Brightonissa missäpä muualla. Tehtäviini kuului kaikenlainen yleinen hääräys vastaanottotiskin takana, mistä myös pienimuotoista evästä sai ostaa. Respakahvion ruuat olivat sorttia paahtoleipä marmeladilla ja oxo-lihalientä, joita aataminasuiset miehet (niin, naisiahan ei siellä käynyt) tilailivat huikopalakseen. 

Yksi työkavereistani oli kiinalainen mimmi, jolla oli aina hyvännäköiset eväät matkassa. Itse mussutin työpaikan paahtoleipäpussista nälkääni. Kerran tyypillä oli eväsrasiassaan vegaanista ruokaa, jota ystävällismielisesti (säälistä?) tarjosi minulle. Se oli parsakaalia erittäin yksikertaisesti inkiväärisuikaleiden, valkosipulimurskan ja soijakastikkeen vauhdittamassa soossissa. Nuo maut kietoutuivat suloisesti kieleni ympärille ja muistan sen vielä elävästi.

Olen varma siitä, että kastike on maailman yksinkertaisin tehdä ja raaka-aineet ovat yhden käden sormilla laskettavissa. Jostain syystä en vain saa sitä oikeaa makua enkä koostumusta aikaiseksi, vaikka hyvää onkin joka kerta tullut. Yrityksen puutteesta ei voi syyttää, monen monta kiinalaista ”parsakaalia inkivääri-valkosipulikastikkeessa”- reseptiä on kokeiltu. Olisiko tyyppi livauttanut natriumglutamaattia sekaan?

Tällä kertaa käytin myös misoa parsakaalin maustamisessa. Ne jotka rakastavat inkiväärin, valkosipulin ja chilin yhdistelmää, tulevat ahmimaan kokonaisen parsakaalin yksin. Tämä ruoka toimii lisukkeena tai pääruokana. Keittele parsakaalin kanssa riisiä, spelttiä tai vastaavaa. 

Näin se käy:

Parsakaalia inkivääri-valkosipulikastikkeella

1 parsakaali
2 valkosipulin kynttä
½ - 1 punaista chiliä
raastettua inkivääriä oman maun mukaan
1 rkl misotahnaa (shiro miso on tähän ykkönen)
braggia tai soijakastiketta
n. 1 dl vettä
öljyä paistamiseen

1. Kiehauta wokkipannussa pieni tilkka vettä.
2. Laita palasiksi pilkottu parsakaali kiehumaan viideksi minuutiksi. Huom. Vesi ei peitä parsan paloja kokonaan.
3. Kaada vesi pois ja kuivaa pannu.
4. Laita n. 1 tl öljyä wokkiin ja kuumenna.
5. Lisää raastettu inkivääri, puristettu valkosipuli ja viipaloitu chili.
6. Sekoittele koko ajan ja lisää tilkka vettä öljyn kadottua.
7. Jatka veden lisäämistä aina pienissä määrissä, kunnes olet paistellut aromeja parisen minuuttia.
8. Lisää pannulle misotahna ja taas tilkka vettä. Lisää aina vettä sitä mukaa, kun koostumus on liian tönkköä. Kastikemäärän tulee kuitenkin olla pieni, eli älä laita vettä liiaksi.
9. Sekoita ihan tasaiseksi ja ota levy pois päältä.
10. Lisää braggia tai soijakastiketta vähän. Huomaa, että misotahnassa on suolaa, mutta sen määrä vaihtelee merkistä riippuen. Itselle ½ rkl braggia riitti tosi hyvin.
11. Kun kaikki ainekset on pannulla, sekoita vielä kunnolla, että kastike on tasaista. Lisää parsakaalinpalat ja kääntele niitä pannulla niin, että maustuvat yltä päältä.
12. Syö ja ajattele samalla nudistikylpylän keski-ikäisiä karvaisia miehiä.

Vietnamin inspiroimaa: Edamame-tempe-salaattia

Leikin vähän, että nyt ollaan Vietnamissa ja sen johdosta tässä nyt astetta tujumpi salaatti. Kastike on makujen riemuparaati. Tämä on salaatti niille, joita chili ja muut voimakkaat maut vetävät puoleensa.Tulisuusaste ei ole kuitenkaan mitenkään kohtuuton.

Chilin lempeä litsari vasten pullalla pyöristettyä poskea.

Savustettua tempeä ja edamamet ostin Ruohonjuuresta. Edamameja saa myös Aasia-kaupoista. Edamamet ovat hillittömän hyviä, mutta voit ihan vallan mainiosti korvata ne vaikka tuoreilla härkäpavuilla. Myös tempe voi olla jotain savustamatonta tai voit vaihtaa sen kokonaan tofuksi. Muista silloin panostaa enemmän sen marinointiin.

Bongasin salaatin reseptin (lihaisan version) Maku-lehdestä, mutta tohinoissani en katsonut, mikä numero oli. Jollei ollut uusin, niin vähintäänkin tuore.

Edamame-tempe-salaattia

100 g savustettua tempeä + tilkka Braggia, tamaria tai soijakastiketta
1 pss kuorittuja edamamepapuja
350 g kiinankaalia tai valkokaalia
1 porkkana
1 rkl tuoretta minttua
tuoretta korianteria
pähkinöitä ja/tai siemeniä

Kastike:
2 chilipalkoa
3 valkosipulinkynttä
1 sipuli
1 rkl ruokosokeria
1 rkl riisiviinietikka
1 limen mehu
3 rkl Braggia, tamaria tai soijakastiketta
3 rkl oliiviöljyä

Valmistus:

1. Kuutioi tempe ja laita se astiaan marinoitumaan Bragg-tilkkasen (myös soija- ja tamarikastike käyvät) kanssa.
2. Keitä edamame papuja suolalla maustetussa vedessä 4 minuuttia ja huuhtele lopuksi kylmällä vedellä.
3. Pilko kiinankaali ja porkkana suikaleiksi ja yhdistä mintun, papujen ja tempen kanssa.
4. Sekoita seuraavaksi kastike: pilko sipuli, purista valkosipulinkynnet ja chilit. Lisää loput ainekset. Anna kastikkeen seisoa 5 minuuttia ennen kuin sekoitat sen salaatin joukkoon.
5. Viimeistele korianterin lehdillä, pähkinöillä ja siemenillä.

Chicks dig this! Vegaanisesti kanamainen pastasalaatti

Hesarissa oli viime viikolla resepti nimellä broileri-pastasalaatti. Pienellä viilauksella kelpo resepti, jonka nähtyäni alkoi päässä soida: “Veganize it - don't criticize it/ Veganize it and I will advertise it”…

Currylla maustetut soijasuikaleet kasvaneet kaukana Kariniemen tilalta.

Lihatuotteeksi jalostetut kanat kasvatetaan ikkunattomissa broilerikasvattamoissa. Nopeakasvuinen ja raskasrakenteinen broileri on kanahybridi. Kaikki Suomen broilerit ovat Ross-yhtiön kehittämiä, yleisimmin käytetään Ross 508 –hybridiä. Linnunpojat on jalostettu kasvamaan nopeasti ja teurasiässä ne jo painavat yli puolitoista kiloa. Silloin ne ovat kuitenkin vasta kuukauden ikäisiä.

Broilerihallissa voi yhdellä neliömetrillä olla parikymmentä broileria. Yhden linnun käyttöön jää alle A4-paperiarkin verran liikkumatilaa. Broilerituotannosta lisää esimerkiksi Animalian sivuilta.

Ei tarvitse olla elämäntapaintiaani tehdäkseen periaatteellisen päätöksen tehotuotettujen eläinten kuluttamisen lopettamisesta. Kulinaristista ilottelua voi harjoittaa myös ilman verihurmehista mälläystä. Kanasalaatit kääntyvät kasvisversioiksi helposti, eikä maussa jää kakkoseksi!

Kanamainen pastasalaatti linnunpoikien ystäville

n. 300 g keittämätöntä täysjyväpastaa

125 g soijasuikaleita

1 pss pakastettuja vihreitä papuja tai pari kourallista tuoreita

1 pss pakastettua parsakaalia tai 1 tuore

6 aurinkokuivattua tomaattia

1 ½ dl hillosipuleita

1 iso ruukku rucolaa

Kastike:

1 luomusitruunan mehu

1 dl oliiviöljyä

1 rkl curryjauhetta

1 ½ rkl fariinisokeria

1 tl suolaa

1 ½ tl Provencen yrtit -seosta

suolaa, mustapippuria

Valmistus:

1. Laita pasta kypsymään kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen. Kaada vesi pois, kun ovat al dente-kypsiä ja huuhtele pasta kylmällä vedellä.
2. Keitä soijasuikaleita 5 minuuttia . Puristele siivilässä ylimääräinen vesi pois.
3. Tee kastike sekoittamalla kaikki ainekset keskenään.
4. Laita soijasuikaleet kastikkeen joukkoon. Anna jäähtyä. Paista suikaleita noin puolen tunnin marinoinnin jälkeen ja anna kastikkeen imeytyä niihin.
5. Keitä parsakaali ja vihreät pavut kypsiksi ja valuta vesi pois. Mausta suolalla.
6.  Leikkaa aurinkokuivatut tomaatit pieniksi paloiksi. Sekoita tomaattipalat ja hillosipulit jäähtyneen pastan joukkoon. Samoin soijasuikaleet ja parsakaali sekä pavut. Sekoita varovasti. 

Detox-snack: Edamamet inkiväärillä

Edamamepavut ovat kovassa suosiossa Pata <3 Kattilan vaikutuspiirissä. Nuoret, vihreät soijapavut poimitaan Suomessa pakastealtaasta. Sieltä niitä saa joko kuorineen päivineen tai kuorittuna. Ihania kaikki tyynni.

Tähän on tultu: pavunhimo!

Edamamepapuja voi syödä sellaisenaan, suolavedessä 4-5 minuuttia keitettynä. Paloissa olevien papujen päälle voi ripotella sormisuolaa ja vaan imeskellä pehmeät pavut palkojen sisältä suuhun. Ne pullahtelevat huulien välistä kielelle kuin liukuhihnalta. Papuja voi myös käyttää salaateissa ja monenmoisissa resepteissä. Makunsa puolesta ehdotonta hittiainesta.

Meikäläisen detoxaus-viikko meinasi lähteä sivuluisuun Virallisen Valvojan hankkiman chilisuklaan viekoitellessa, mutta edamamet, pikkusuolaisina, taltuttivat naposteluhimotuksen. Hakekaa omanne! Helsinkiläisille edamamet myy ainakin Hakaniemen Aseatic Trading, japanikauppa Tokyokan, Stockmann ja Ruohonjuuri.

Detox-snack: Edamamet inkiväärillä

1 pss (300g) kuorittuja edamamepapuja
1 dl mungpavun ituja
½ chilipalko
2 cm tuoretta inkivääriä raastettuna
1 valkosipulinkynsi
laatusuolaa
mustapippuria
oliiviöljyä

1. Kiehauta pavut kevyesti suolatussa vedessä viipaloidun chilin kanssa (4-5 min).
2. Kuumenna öljy paistinpannulla.
3. Paistele kevyesti miedolla lämmöllä raastettu inkivääri. Lisää parin minuutin kuluttua puristettu valkosipuli.
4. Varo ettei valkosipuli kärtsähdä eli pidä inkivääri-valkosipuli liikkeessä ja lämpö pienellä.
5. Kun pavut ovat kiehuneet kaada vesi pois ja lisää pavut chileineen paistin pannulle. 
6. Pyörittele ainekset sekaisin.
7. Lisää mungpavun idut ja sammuta hella. Ripottele päälle suolaa ja rouhi mustapippuria.
8. Mene rauhalliseen paikkaan ja pohdiskele zeniläisiä sananlaskuja, kuten:

• Millainen ääni kuuluu yhden käden taputuksesta?
• Mikset vain istu alas ja ole hiljaa? 
• Pilko puita. Kanna vettä.

Detox-keitto: Porkkana-inkivääri

Olen jo monena vuotena tehnyt jonkunlaisen puhdistuskuurin silloin, kun kehon on uskaltanut kaivaa toppakerroksien alta päivänvaloon. Parikymppisenä olin ankara itselleni,tein liian pitkiä nestepaastoja ja kamomillalla terästettyjä suolihuuhteluita. Salaa ehdottomalta itseltäni lipesin kirjakauppoihin lukemaan keittokirjoja kuolaa leualla. Sen jälkeen menin kotiin ja join vesilasillisen. Joskus vasta kolmenkympin korvilla ymmärsin, ettei kehon sisäisen puhdistuksen tarvitse ajaa ihmistä kuin nälkäistä sutta konditorioiden lasivitriineihin kiinni, ihan vaan kakkuja ja leivonnaisia tuijottamaan. 

Raakakeitto,  helppo tehdä, helpompi syödä.

Kevät on kehon kevätsiivoukselle mitä sopivinta aikaa. Kaupoissa on riittävä valikoima tuoreita, luomulaatuisia kasviksia ja hedelmiä smoothieta ja mehuja varten. Lisäksi luonnon villejä vihreyksiä voi hyödyntää monella tavalla. 

Joka vuotuisella detoxilla haluan tsempata elimistöäni hankkiutumaan eroon haitallisista ja tarpeettomista aineista ja palautumaan mahdollisimman lähelle sen luonnollista toimintaa. Ruoansulatuselimistö saa lomaa samalla, kun keskitytään suoliston hoitoon ja puhdistuselimistön avustamiseen.Olen huomannut muun muassa energisyyden lisääntyvän, olon keventyvän ja yleisen hyväntuulisuuden lisääntyvän.

Nyt todellakin hyötyisin pienestä sisäisestä ja ulkoisesta elvytyksestä. Viimeiset neljä kuukautta näkyy ja tuntuu. Siksipä olen tämän viikon itse suunnittelemallani detox-kuurilla. Hanna Skyttän kirja Detox – Puhdista kehosi haitta-aineista on toiminut isona inspiraationa ja olen saanut kirjasta paljon uutta tietoa.

Skyttän kirjasta ovat peräisin nämä muutamat detox-kuureille ominaiset pääperiaatteet, joita noudatan:

1. Elimistö nesteytetään aamulla kunnolla. 
2. Päivän mittaan pistellään alas mahdollisimman emäksistä ravintoa, josta noin 70 % olisi ainakin raakaravintoa/elävää ravintoa. Ateriat ovat simppeleitä, jotta ne sulavat vatsassa paremmin. 
3. Nikotiinin, alkoholin, kemikaalit, kofeiinin, sokerin ja stressin tiedetään rasittavan kehoa siinä määrin, että ne diskataan elämästä vähintään puhdistuskuurin ajaksi.  

Minulla on päiväohjelmassa löysät raamit. En ole suunnitellut aterioita pitkälle etukäteen. Mutta näillä linjoilla mennään:

• Aineenvaihdunnan herättävä juoma
• Aamiaiseksi vihersmoothie, tuorepuuro tai elävän ravinnon keitto
• Yrttiteetä, vihannesmehua
• Lounaaksi keitto tai salaatti
• Yrttiteetä
• Päivälliseksi proteiinipitoisempi ateria, missä mukana runsaasti salaattia
• Iltapalaksi vihannesmehua, mantelimaitoa, teetä tms.

Aikeissa on kasata koko viikon kuurista ohjeet, mutta teen sen kuitenkin myöhemmin.  Tällä viikolla jaan nämä päivän parhaimmat.

Kuurin ensimmäinen päivä meni leikiten. Mitä nyt huitelin päivän muualla ja yksi ateria jäi välistä. Huomenna skarpimpana! Tämä keitto on nopea ja upea. Eikä tarvitse olla puhdistuskuurilla tykätäkseen hyvästä: Virallisen valvojan kommentti: " Hyvä pohja, loistavasti maustettu."

Detox-keitto: Porkkana-inkivääri 
kahdelle

2 porkkanaa
1 kourallinen cashewpähkinöitä
1 cm pala tuoretta inkivääriä 
1 rkl aurinkokuivattuja tomaatteja
2 tl valkoista misoa
0,4 dl tuoreita basilikan lehtiä
½ tl curryjauhetta
½ tl cayennepippuria
½ tl kurkumaa
vettä

Keiton päälle:
oluthiivahiutaleita
tuoreyrttejä

1. Liota pähkinöitä muutama tunti. 
2. Pilko porkkanat ja laita ne sekä kaikki muutkin ainekset tehosekoittimeen. Lisää vesi sekaan hieman lämmitettynä, ei kiehuvana. 
3. Blendaa ainekset keskenään. 
4. Ripottele päälle oluthiivahiutaleita ja jotain tuoreyrttiä. Esimerkiksi persilja sopii mahtavasti.

Kermainen sienikeitto

Kun ruokakaapin pimeimmästä nurkasta useamman sedimenttikerroksen alta pistää yhtä äkkiä esiin purkillinen kuivattuja suppilovahveroita, lähtee villivihannesintoilija laukka-askelin kohti siankärsämöesiintymiä. Siankärsämö on oivallinen lisä salaatinkastikkeisiin ja salaatteihin, mutta ruuanlaitossa käytän sitä eniten sieniruokiin. Yhdessä rakuunan kanssa kärsämö aateloi erityisesti metsäsienet.

Sienikeitto piristyy pikantin siankärsämön ansiosta.

Justiinsahan tämä kevät haparoi alkuun ja jo nyt ovat pientareet vihreänä syömistä. Siankärsämöä kerätään niiden kukinta-aikaan asti. Kärsämöt pukkaavat valkoista kukkaa kesäkuun loppupuolella eikä lehtiä sitten enää viitsi syödä. Kukintoja kai voisi syödä, mutta se on minulta kokeilematta. Huomio kamomilla- ja pujoallergikot, siankärsämö ei ole valitettavasti hyväksi teille. Se saattaa aiheuttaa allergista ihottumaa.

Havainnekuva. Näit ne o.

Kasvia tapaa pihamailla, niityillä, metsissä… noh, kaikkialla. Sen pikkulehtien hieman kirpsakka maku on joidenkin mielestä tosi vahva, joten ensikertalaisten on järkevää tutustua siankärsämöön hillitysti. Kannattaa kokeilla pienellä määrällä vaikka leivän päälle silputtuna. Siankärsämö on mainio villivihannes eikä ryytimäisyys ole kertaakaan ollut vielä minulle liikaa. Siankärsämö ei ole kuitenkaan sellainen vihannes, jota kannattaisi ahmia kuormakaupalla. Ennemminkin miellän sen maustekasviksi ja käytän kuten mitä tahansa tuoreyrttiä. 

Kun keräät ahkerasti ennen juhannusta, saat sitä säilöön talven tarpeisiin kuivaten tai pakastaen. Kasvi on monikäyttöinen myös kasviparannuksessa. Sitä on käytetty vaivaan sun toiseenkin, mutta yleisimmin haavaumien parantamisessa. Verenvuoto hyytyy lehtiä ensin hieromalla ja sitten haavaan painamalla. Väinämöinen hutaisi itseään kirveellä polveen ja lääkitsi itseään siankärsämöllä. Saattoi olla Kalevalavale. Minä sanoisin, että mikäli on kirves jalassa, kannattaa harkita jotain kärsämön lehteä jämerämpää.

Siankärsämön nuorista kuivatuista kukista ja lehdistä saa teetä, jolla voi edistää ruuansulatusta ja maksan toimintaa. Kansanlääkinnässä kasvia on käytetty myös kuukautiskipujen lievittäjänä, influenssaan ja vatsakipuihin.

Itse en ole käyttänyt kasvia muuta kuin ruokana, enkä näitä lääkinnällisiä vaikutuksia ole erityisesti tarkkaillut. Kuten ruuanlaitossa ei myöskään rohdoksena kannata käyttää liiallisesti, ei ainakaan sisäisesti. Isoina määrin kasvi saattaa aiheuttaa huimausta ja vatsakipuja.

Kermainen sienikeitto
3 annosta

4 dl kuivattuja suppilovahveroita
1 punasipuli
2 valkosipulinkynttä
9 dl vettä
2 dl kasvipohjaista kermaa
1 rkl jauhoja suurustukseen (esim. täysjyvävehnäjauhoja)
4 tl kasvisliemijauhetta
35 siankärsämöä (pieniä ja nuoria. Käytä isompia huomattavasti vähemmän.)
1 tl rakuunaa
½ tl meiramia
rouhittua mustapippuria
öljyä

Valmistus:

1. Liota kuivattuja sieniä pari tuntia vähäisessä vesimäärässä, että pehmenevät.
2. Kun sienet ovat lionneet tarpeeksi, ala keiton tekoon.
3. Kuutioi sipuli pieneksi ja kuullota sitä kattilassa öljyssä. 
4. Lisää murskatut valkosipulin kynnet ja kuullota hiukka lisää.
5. Kaada sienien liotusvesi talteen ja lisää kattilaan ensin sienet ilman nestettä.
6. Sekoittele sienet ja sipuli yhteen.
7. Lisää vehnäjauhot ja sekoita ne kunnolla sienisipuliseokseen.
8. Lisää 5 dl vettä ja kasvisliemi.
9. Anna porista 15 minuuttia.
10. Lisää loppu vesi, kerma, mustapippuri, yrtit ja pieneksi hienonnetut siankärsämöt.
11. Keittele pienellä lämmöllä vielä 20 minuuttia.
12. Turauta sauvasekoittimella, mutta jätä keittoon vähän epätasaisuutta.
13. Nosta levyltä ja anna makujen tasaantua 10 minuuttia.

Vuohenputkilettuset

Taas on pusikossa suhissut. Keräsin lisää vuohenputkea, kun halusin edellisen päivityksen päätteeksi tehdä ehdan esimerkin vuohenputken käytöstä arkisessa ruuanlaitossa. Näiden lettujen teko on nopeaa ja lopputulos lipsmacking. Itse käytän lettupannua, kun pienet lettuset on helppo kääntää. Tarina kuitenkin kertoo, että homma onnistuu näppäriltä tyypeiltä ihan tavallisella paistinpannullakin.

15 minuutissa valmista!

Kovimman hinnan näistä letuista on maksanut hiljainen yhtiömieheni Lalli-koira. Vuohenputkilaitumilta palattuamme huomasin punkin kiipeilevän Lallin poskikarvoissa. Vuodet ovat opettaneet, että näillä seuduin punkkikolonnat viihtyvät ja himokkaasti verta etsiskelevät. Laitoin samoin tein koiralle punkinestotippoja ja siitä se syöksykiito hulluuteen lähti. Lalli sai siitä perhanan punkkimyrkystä kaamean kutinan. Susi hyörää ja pyörää ympyrää ja yrittää kuoriutua nahoistaan. Puree itseään, rapsuttaa vimmatusti, ryttää mattoja, hankaa seiniä. Jos vielä huomenna on sama meininki, tulee lääkärireissu. Hirveetä kamaa tuo Bayvantic.

Ja sitten leikkaus takaisin lettuihin. 

Vuohenputkilettuset
8 pikkulettua

1 dl kikherne- eli gramjauhoja
1,5 dl vettä
1 kourallinen tuoretta vuohenputkea
1 rkl vegaanista punaista pestoa (esim. Saclàn Pesto Pomodori Secchi & Aglio)
½ tl suolaa
½ tl jauhettua inkivääriä
öljyä voiteluun

Valmistus:

1. Hienonna pienet vuohenputken lehdet todella hienoksi silpuksi. 
2. Sekoita jauhot, pesto, suola, inkivääri ja vuohenputkisilppu keskenään kulhossa.
3. Lisää vesi vispilällä vispaten.
4. Sekoita taikina hyvin.
5. Kuumenna lettupannu ja voitele kolot kevyesti (vaikka talouspaperin avulla pyöritellen) öljyllä.
6. Lorauta taikinaa koloihin.
7. Paista kullankeltaiseksi toiselta puolelta, käännä lastan avulla ja paista toinen puoli. Nopeaa on, joten pidä vahtia.
8. Tarjoile esimerkiksi vuohenputken, tomaatin, avokadon, yön yli liotettujen saksanpähkinöiden ja oliivien kanssa luksusaamiaiseksi.

Marokkolainen pinaattipaistos

Tuoreessa pinaatissa maistuu lehtivihreä elinvoima ja salaatissa pinaatti onkin elementissään.  Haudutetussa pinaatissa taas on aika vähänlaisesti luonnetta. Lämpimän pinaatista tehdyn ruuan maustamiseen on siis hyvä satsata, jotta se voisi olla edukseen. Kannattaa hakea oppia reipasta maustamista harjoittavista ruokakulttuureista.

Pinaattipaistoksen kanssa tarjolla on appelsiini-kookos-couscousta.

Säilöttyä sitruuna ei kannata tässä reseptissä lähteä korvaamaan tuoreella. Maku on vaan niin erilainen, suolainen ja intensiivinen. Säilöttyjä sitruunoita saa ainakin hyvin varustetuista marketeista ja silloin tällöin myös kauppahallien maustepuodeista. Kotiutin omani Stockan Herkusta. Voi niitä itsekin tehdä, reseptejä löytyy guuglettamalla.

Ostin samaan syssyyn myös harissatahnan. Se sisältää pääasiassa chiliä, tomaattia ja valkosipulia. Kun harissaa ja sitruunaa sujauttaa ruokaan, siitä tulee välittömästi marokkolaisen oloista. Tagine, papuruuat, couscous, kaikki, on hetkessä jotenkin oikeanlaista.

Pinaattipaistos on mainio pääruoka, mutta pinaattia pitää olla hervoton kuorma. Pinaatti suorastaan katoaa silmissä pannulla lämmetessään. Sanoisin, että tuplaa reseptin ainekset, niin saat neljälle riittävästi.

Marokkolainen pinaattipaistos

2 annosta

250g tuoreita pinaatinlehtiä

puoli ruukullista persiljaa

2 valkosipulinkynttä

2 rkl sitruunamehua

1 säilötty sitruuna

7 isoa ja kivetöntä vihreää oliivia

1 tl harissatahnaa

1 ½ tl paprikajauhetta

½ tl kuminan siemeniä

¼ tl cayennepippuria

oliiviöljyä

Valmistus:

1. Huuhtele pinaatinlehtiä huolella ja moneen otteeseen. Kuivaa ne. Joku uuttera haluaa ehkä niistä poistaa varret. Itse en sitä tehnyt (250 grammassa on aika pirusti lehtiä).
2. Pistä säilötty sitruuna vesiastiaan, että siitä lähtee kovimmat suolat päältä.
3. Laita korkealaitaiseen paistokasariin tai isolle wokkipannulle tilkkanen oliiviöljyä.
4. Laita mausteet ja harissatahna kuumahkoon öljyyn ja sekoittele puulastalla minuutin verran.
5. Lisää pieneksi pilkotut valkosipulin kynnet ja sekoita hetki.
6. Laita pinaatin lehdet joukkoon. Sekoittele. Pienennä lämpöä.
7. Halkaise säilötty sitruuna neljään osaan ja poista sisukset. Pilko kuori ja sisälmykset pieneksi.
8. Kun suurin osa nesteestä on haihtunut (n. 15 minuutin kohdalla), lisää pilkottu säilötty sitruuna joukkoon.
9. Hauduta hetki ja lisää pilkottu persilja.
10. Kun persilja on nuupahtanut pinaatin sekaan ja tasaantunut muihin makuihin, ota pannu levyltä.
11. Pilko oliivit puoliksi ja sekoita ne pinaatin sekaan.
12. Tarjoile appelsiini-kookos-couscousin kanssa. Sen valmistaminen on helppoa. Katso pakkauksesta, kuinka couscous tehdään. Lisää turvotusvaiheessa joukkoon 1 appelsiinin mehu ja 1 rkl kookosöljyä, ripaus suolaa ja pippuria.

Kello 17.15 porukka ympärilläni on aika velttona. Unten mailla ylävasemmalta myötäpäivään: Sylvi, Silmu, Lalli ja lainakoira Elsa!

Salaatti Tex Mexin hengessä

Tämä salaatti teki Gillian McKeithit Tex Mex-ruualle. Ei mene suonet tukkoon ja naama harmaaksi. Terveysversio on ruokaisa ja täynnä oikeita makuja. Tortillalastut, jotka yksinään maistuvat hieman suolaiselle terotinpurulle, täydentävät kasvimaailman sankareita. Jos texmex olisi oikeasti tällaista, voisivat kaikki cowboyt vapauttaa pihvikarjansa ja siirtyä ranchillaan vihannesten viljelyyn. Minä ihan yhden naisen liikkeen tässä perustan. Liity joukkoihin!

Aurinkoista ruokaa (keinovalon kelmeässä loisteessa)!

 Saanko esitellä pikkupastillimme Sylvin. Hän halusi nostaa blogin söpöystasoa.

Mausteita lukuun ottamatta en laittanut ainesosiin määriä, koska voit laittaa kutakin ainesta sen verran kuin haluat. Sikäli mikäli haluat salaatista erityisen maukkaan, marinoi pavuista tarpeeksi maustettuja.

Salaatti Tex Mexin hengessä

4:lle pääruuaksi

romainesalaattia

babypinaatinlehtiä

punaista riisiä

maissia

ruskeita papuja

Mausteet pavuille:

• soijakastiketta
• ½ tl savupaprikajauhetta
• ¼ tl juustokuminaa
• 1 tl valkosipulijauhetta

paprikaa

höyrytettyä parsakaalia

tomaatteja

kurkkua

aurinkokuivattuja tomaatteja

persiljaa

punaista chilipaprikaa

maissilastuja

oliiviöljyä

suolaa

Valmistus:

1. Mausta pavut ja höyrytä parsakaali.
2. Ratsasta hetki mekaanisella rodeohärällä.
3. Pilko kaikki vihannekset suureen kulhoon. Lisää pavut ja parsakaali, kun ovat valmiit.
4. Lisää lopuksi joukkoon oliiviöljyä ja suolaa.

Kukkakaalipihvit

Miten minä en ole tuota ikinä keksinyt! En ole koskaan älynnyt leikata kukkakaalia pystysuunnassa viipaleiksi. Olin taantunut klassiseksi kukintojen pilkkojaksi, mutta nyt on tullut tyyliin muutos.

Näytät hyvältä tänään...

Tomaatti-papupaistos nimeltään Plaki ja pihvit 

Kukkakaali aterian paraatipaikalla on harvinainen poikkeus, mutta mehevä kukkakaalipihvi on paikkansa ansainnut. Se on nerokas. Siellä täällä ruokablogien meressä pulpahtelee kukkakaalipihviä pinnalle, mutta alkuperäisen idean takana on muuan kokki Manhattanilta, Dan Barber. Että kiitti vaan!

The secret: Ensin pannulla, sitten uuniin.

Yhdestä pienestä kukkakaalista tuli kaksi pientä pihviä. Samalla logiikalla isommista kaaleista syntyy isommat pihvit. Jäljelle jäävästä kukkakaalista kannattaa tehdä esimerkiksi kukkakaalipyrettä (yksi varteenotettava resepti täällä). Minä tein pihvien kanssa isoista valkoisista pavuista kreikkalaista plakia, koska pikkukaalistani jäi niin vähän jäljelle. Postaan plakin reseptin huomenna (ja ehkä keksin sille paremman nimen kuin kreikkalaiset).

Kukkakaalipihvit

kaksi pihviä

1 kukkakaali

oliiviöljyä

suolaa pippuria

Valmistus:

1. Leikkaa kukkakaalista kanta ja lehdet pois
2. Aseta kaali leikkuulaudalle kanta alaspäin ja leikkaa keskeltä kaksi parin sentin paksuista viipaletta
3. (Voit kokeilla saisiko reunapaloista vielä yhdet rakenteen murenematta)
4. Kuumenna pannulla oliiviöljyä ja paista keskilämmöllä pari minuuttia molemmin puolin. Pinta saa vähän kultaista väriä. Ripottele molemmin puolin hieman suolaa ja pyöräyttele mustapippuria.
5. Laita pihvit pellillä uunin ylätasolle 200 asteeseen 15 minuutiksi. Testaa lopuksi, että ovat varmasti pehmenneet.

P.S. Kukkakaali toistaa itseään jokaisessa mittakaavassa, pienimmästä kukinnosta kokonaiseen kaaliin ja kaalirykelmään. Tämä pistää pohtimaan luonnon omia fraktaalikuvioita ja ajaa guuglettelemaan aihetta tunniksi. Sellainen loppuvaroitus.

Cauliflower is nothing but cabbage with a college education.

(Mark Twain)

Minestronekeitto vegaanichorizoilla

Minestronekeitto toimii kuin viltti sielun lämmikkeenä. Kun ulkona on vielä paksulti lunta, keitot ovat parhaimmillaan tuhteina ja maanläheisinä. Pasta ja vegaanichorizo pitävät huolen siitä, että nälkä pysyy loitolla koko päivän.

Talven paras keitto!

Minestronekeitto on siitä mainio, että siihen voi käyttää juuri niitä vihanneksia ja juureksia, joita käsillä on. Kesäkurpitsa, muut kurpitsat, herneet, pavut, pinaatti, kaikki käy.  Aiemmin en ole laittanut minestronekeittoon balsamiviinietikkaa, mutta jatkossa kyllä laitan. Pieni hapan takapotku sopii tomaattiin erityisen hyvin.

Mikähän siinä muuten on, että tomaattipohjaiset keitot vain paranevat seuraavaksi päiväksi? Tätä kannattaa siis tehdä iso kattilallinen kerralla.

Minestronekeitto

2-3 hengelle

1 sipuli

1 porkkana

2 vegaanichorizoa (ohje alla)

2 valkosipulin kynttä

2,5 varsisellerin vartta

1 litra kasvislientä

1 tölkki (400g) tomaattimurskaa

1 rkl tomaattipyrettä

½ rkl balsamietikkaa

pari kourallista makaroneja

oliiviöljyä

Basilikaa

Valmistus:

1. Kuullota pieneksi pilkottua sipulia oliiviöljyssä 10 minuuttia. Lisää viime minuuteille joukkoon valkosipulihakkelus
2. Lisää joukkoon porkkanaviipaleet ja anna hautua öljyssä pari minuuttia
3. Lisää vesi , kasvisliemijauhe/ -kuutiot  ja tomaattimurska
4. Keittele keskilämmöllä 10 minuuttia
5. Lisää joukkoon selleriviipaleet, chorizoviipaleet ja makaroni
6. Keitä 15–20 minuuttia, kunnes kaikki vihannekset ja makaroni ovat kypsiä
7. Lisää lopuksi balsamietikkaa ja hienonnettua tuoretta basilikaa. Tarkista nesteen määrä ja suolaisuus.

Vegaanichorizot:

Pata sydän Kattila Chorizo

En ole koskaan syönyt eläimen lihasta tehtyä chorizoa, mutta ekokaupoista saatava makkaran vegaaninen versio on tullut tutuksi. Useimmiten vegaanisten leikkeleiden ja makkaroiden pohjana on vehnäproteiini seitan.

Gluteiinijauhoista syntyy seitania vaikka silmät kiinni

Tein monta, monta vuotta sitten useamman keittiökatastrofiin johtaneen kokeilun seitania vehnäjauhoista valmistaessa. Siitä päättelin, että makkaranteko seitanista perustuu salatieteisiin. Nyt, viimeinkin, tajuntani on laajentunut. Vegaanisiin makkaroihin perehtynyt ystäväni sai minut vakuuttuneeksi, että makkaratehtailu voisi sopia minullekin, sillä seitania ei varmaan kukaan yritäkään enää vehnäjauhoista. Kaupan on ollut joitakin vuosia gluteiinijauhoa, jonka käyttö on helppoa. Jauhot ovat edullisia ja niitä saa ostettua ainakin ekokaupoista.

Makkaratehtailijan makuvaihtoehdot ovat loputtomat, sillä gluteenijauhoon voi sekoittaa mausteita oman mielen mukaan. Nesteeseen voi lisätä esim. soijakastiketta, ketsuppia tai sinappia. Valmiita makkaroita voi marinoida, paistaa pannulla, wokata, grillata, keittää ja paistaa uunissa.

Kun gluteiinijauhon sekaan laittaa esimerkiksi oluthiivahiutaleita tai gramjauhoa (kikhernejauho)  seitanin koostumus muuttuu murevammaksi.

Foliohattuiset chorizot menossa uuniin

Vegaaniset chorizot

8 kappaletta

2 dl gluteiinijauhoja

1 dl kikhernejauhoja

Mausteet:

6 tl savustettua paprikajauhetta

3 tl valkosipulijauhetta

3 tl oreganoa

2,5 tl chilijauhetta

2 tl cayennepippurijauhetta

0,5 tl mustapippurijauhetta

1 tl suolaa

Nesteet:

0,4 dl kylmää vettä

0,4 dl omenaviinietikkaa

6 rkl tomaattipyrettä

3 rkl oliiviöljyä

Valmistus:

1. Sekoita jauhot ja mausteet keskenään ja eri kulhossa nestemäiset aineet
2. Pyörittele nesteseos jauhoainesten sekaan nopeasti lusikalla
3. Pyörittele taikina palloksi ja vaivaa hyvin käsilläsi (5-10 minuuttia)
4. Jaa pallo kahdeksaan osaan
5. Muotoile osasista makkaroita
6. Rullaa makkarat folioon ja pyörittele päätkin kiinni
7. Paista kääröjä uunissa 175 asteessa 1 tuntia ja 15 minuuttia. Käännä kääröä paistoajan puolessa välissä.
8. TAI
9. Höyrytä 45 minuuttia höyrykeittimessä tai siivilässä kiehuvan veden päällä

Anna makkaran jäähtyä kunnolla. Käytä se sitten ruuanlaitossa tai säilö  foliossaan jääkaappiin.

Vihreät pavut italialaisittain

Se ken on pyöritellyt suussaan ylikeitettyjä vihreitä papuja, tietää ettei tuo surkea muhju tee kunniaa pavulle eikä muillekaan. Kaikki tuoreet tarhapavut sisältävät kuitenkin haitallisia lektiinejä, joista on ehdottomasti hankkiuduttava eroon joko keittämällä tai höyryttämällä. Aika ja kiehuva vesi pehmittävät solakat tarhapapuset, mutta kikkailemalla keittoveden määrällä ja kypsytyksen nopealla katkaisulla yllät hyviin tuloksiin.

Match made in heaven.

Useimmiten hurautan vihreiden papujen sekaan sitruunamehua ja oliiviöljyä. Italialaisittain valmistetut pavut vaativat hieman, mutta vain hieman enemmän työtä. Tomaateista ja pavuista saat mehukkaan lisukkeen pääruuallesi. Mamma mia, kyllä se pääruuaksikin sopii!

Winkki: kokeile valmistaa pavut uunissa: Ranskalaiset pavut.

Vihreitä papuja italialaisittain

alkusalaatti 2:lle tai lisuke 4:lle

250 g vihreitä papuja (itse käytin taitepapuja)

250 g kirsikkatomaatteja

2 kynttä valkosipulia

½ sipulia

2 tl paprikahiutaleita

basilikaa

oreganoa

meiramia

pippuria

mantelilastuja

suolaa

Valmistus:

1. Huuhdo pavut huolellisesti ja katkaise varrenjämät pois.
2. Kuumenna isossa kattilassa sen verran vettä kiehuvaksi, että pavut juuri ja juuri peittyvät.
3. Lisää pavut kiehuvaan suolattuun veteen ja keitä 10 minuuttia.
4. Laita astiaan jääkylmää vettä odottamaan. Kun pavut ovat valmiit kaada kuuma vesi pois ja kippaa pavut kylmään veteen. Tämä shokkihoito pysäyttää niiden kypsymisen.
5. Jäähtyneet pavut nostetaan talouspaperille kuivumaan.
6. Paista pannulla pieniksi kuutioiksi pilkottu sipuli ja valkosipuliviipaleet.
7. Heitä pannulle mukaan puolitetut kirsikkatomaatit
8. Mausta
9. Kun tomaatit ovat hieman hajoilleet, pyöräytä pavut joukkoon.
10. Kun saat ainekset sekaisin, italialainen lisukkeesi on valmis.
11. Ripottele päälle mantelilastut.

Jos minulla olisi pläntti, millä kasvattaa ruokaa, pistäisin tarhapapuja multaan ensimmäisten joukossa. Olen yrittänyt kasvattaa vaikka mitä ikkunalaudalla, mutta lopputuloksena on useimmiten ruskeaksi kuivuneita haituloita. Umpimielisen sinnikyyden ansioista olen ryhtynyt taas uuteen yritykseen. Kummipojalta joululahjaksi saatuja siemeniä on laitettu nyt itämään. Vaalin niitä sydänkäpysiä niin, että kesällä saan pikkupikkumojiton juodakseni.

Jos ei kato iske, kesällä näissä ruukuissa rehottaa minttua, ahomansikkaa ja basilikaa.