Ranskalaiset pavut

Viime aikoina Pata sydän Kattila-blogiin on päädytty useasti hakusanoin, jotka liittyvät vihreisiin papuihin. Luetuin resepti onkin ollut Vihreät pavut italialaisittain. Onko tuo ihme, sillä pavut pukkaavat satoa parasta aikaa. Papuresepteille on nyt selkeää tilausta, joten pistetään jakoon yksi hyväksi todettu. 

French beans go french fries

Vihreät pavut uunissa ovat virkistävä vaihtoehto ranskanperunoille. Ole tarkkana, ettet ylisuolaa papuja tärviölle. Liika suola peittää pavun ihanaisen oman maun, terveisin nimimerkki "I did it (So you don't have to)". 

Vaihtelua saat, kun lisäät seesaminsiemeniä (ennen uunissa paistamista) tai vegaanista parmesaania tai ravintohiivahiutaleita (uunissa paistamisen jälkeen).

Ranskalaiset pavut
1-2 annosta

1 l (n.280g) vihreitä papuja
2 rkl oliiviöljyä
½ rkl valkosipulijauhetta
ripaus suolaa ja pippuria

Tarjoiluun:
1 lime

Valmistus:

1. Pese pavut, kuivaa ne ja poista kovat kannat.
2. Laita pavut isohkoon astiaan ja lisää mausteet.
3. Peitä astia kannella ja hölskytä, että mausteet tarttuvat tasaisesti papujen pintaan.
4. Paista uunin keskitasolla 225 asteessa 10 minuuttia. Nosta pelti ihan vastuksien lähelle ja paahda 2 minuuttia (käännä uunin katkaisijasta myös se vastuskuumennus päälle.).
5. Tarjoile kuumana limemehulla terästettynä tai suosikkidippisi kera.

Teriyakitofua ja sinappista retikkaraastetta

Retikka, tuo retiisin sukulainen, voi kasvaa puolimetriseksi mörssäriksi, mutta maultaan se on retiisiä muistuttava. Valkoinen kesäretikka toimii aasialaisten makujen kanssa hillittömän hyvin.

Teriyakilla marinoitu tofu vie kielen.

Olin muuten iloinen kuin hevoinen, kun Pata sydän Kattila sai vuorokaudessa yli sata tykkääjää uutukaisille Facebook-sivuilleen! Kerta kaikkiaan ihmetyttää, että tätä lukee muutkin kuin äitini. Tervetuloa joukkoon te uudet lukijat, ja terve taas te vanhat! Mahtavaa, että saan tuutata teille näitä vegaanireseptejä. Kokeilkaa, kommentoikaa ja kyselkää, on aina ihanaa kuulla teistä.

Tein teille tänään teriyakitofua ja sinappista retikkaraastetta. Tämä nopeatekoinen ruoka menee hyvin ihan arkisena salaattina tai vieraille näpäkkänä alkupalana.

Teriyakitofu

1 pkt savutofua
öljyä
Kastike: 
2 rkl sakea
4 rkl soijakastiketta, braggia tai tamaria
4 rkl japanilaista riisiviinietikkaa (Mirin)
1 ½ ruokosokeria
1 tl valkosipulijauhetta

Valmistus:

1. Kuivaa tofupala ja leikkaa se noin sentin paksuisiksi viipaleiksi.
2. Kuumenna tilkka öljyä laakealla pannulla.
3. Paista tofuviipaleet ensin toiselta puolelta kullanruskeiksi.
4. Käännä ja kaada teriyakikastike viipaleiden päälle.
5. Laita kansi päälle ja hauduttele kunnes neste on imeytynyt miltei täysin tofuun.

Sinappinen retikkaraaste
2 parikymmensenttistä pätkää valkoista retikkaa
1 ½ rkl Dijon-sinappia
pari hyppysellistä suolaa
rouhittua mustapippuria

Valmistus:

1. Raasta retikat
2. Laita raaste astiaan ja ripottele joukkoon suolaa
3. Retikoista irtoaa usein paljon nestettä, jota kannattaa kaadella pois ennen viimeistä vaihetta, joka on:
4. Lisää sinappi ja pippuri. Sekoita kaikki hyvin keskenään.
5. Tarjoile raaste teriyakitofun kanssa.

Detox-snack: Edamamet inkiväärillä

Edamamepavut ovat kovassa suosiossa Pata <3 Kattilan vaikutuspiirissä. Nuoret, vihreät soijapavut poimitaan Suomessa pakastealtaasta. Sieltä niitä saa joko kuorineen päivineen tai kuorittuna. Ihania kaikki tyynni.

Tähän on tultu: pavunhimo!

Edamamepapuja voi syödä sellaisenaan, suolavedessä 4-5 minuuttia keitettynä. Paloissa olevien papujen päälle voi ripotella sormisuolaa ja vaan imeskellä pehmeät pavut palkojen sisältä suuhun. Ne pullahtelevat huulien välistä kielelle kuin liukuhihnalta. Papuja voi myös käyttää salaateissa ja monenmoisissa resepteissä. Makunsa puolesta ehdotonta hittiainesta.

Meikäläisen detoxaus-viikko meinasi lähteä sivuluisuun Virallisen Valvojan hankkiman chilisuklaan viekoitellessa, mutta edamamet, pikkusuolaisina, taltuttivat naposteluhimotuksen. Hakekaa omanne! Helsinkiläisille edamamet myy ainakin Hakaniemen Aseatic Trading, japanikauppa Tokyokan, Stockmann ja Ruohonjuuri.

Detox-snack: Edamamet inkiväärillä

1 pss (300g) kuorittuja edamamepapuja
1 dl mungpavun ituja
½ chilipalko
2 cm tuoretta inkivääriä raastettuna
1 valkosipulinkynsi
laatusuolaa
mustapippuria
oliiviöljyä

1. Kiehauta pavut kevyesti suolatussa vedessä viipaloidun chilin kanssa (4-5 min).
2. Kuumenna öljy paistinpannulla.
3. Paistele kevyesti miedolla lämmöllä raastettu inkivääri. Lisää parin minuutin kuluttua puristettu valkosipuli.
4. Varo ettei valkosipuli kärtsähdä eli pidä inkivääri-valkosipuli liikkeessä ja lämpö pienellä.
5. Kun pavut ovat kiehuneet kaada vesi pois ja lisää pavut chileineen paistin pannulle. 
6. Pyörittele ainekset sekaisin.
7. Lisää mungpavun idut ja sammuta hella. Ripottele päälle suolaa ja rouhi mustapippuria.
8. Mene rauhalliseen paikkaan ja pohdiskele zeniläisiä sananlaskuja, kuten:

• Millainen ääni kuuluu yhden käden taputuksesta?
• Mikset vain istu alas ja ole hiljaa? 
• Pilko puita. Kanna vettä.

Nokkostofu

Otin nokkosesta mittaa. Olin kerrankin varautunut hanskoilla ja saksilla ja sain mukaani sievoisen rautaisannoksen (nokkosessa on pinaattiin verrattuna rautaa ja vitamiineja yli seitsenkertainen määrä!). Nämä nokkospalat ovat ensimmäinen yritykseni, mikä osaltaan selittää tuon räjähtäneen ulkonäön. Maun puolesta kaikki on mallikkaasti kohdillaan!

Näitä ei ole leivitetty. Onnistuvat hyvin siis myös ilman jauhoja.

Vieraita varten piipertäisin nokkosen tofupalojen ympärille, mutta muuten kannattaa siihen menevä aika pistää ennemmin vaikka puolison suukotteluun. Leivitysvaihe ei siis ole mikään ehdottomuus, vaan marinoidut tofupalat ja marinoitu nokkonen voidaan paistaa erikseen pannulla ja lopuksi yhdistää keskenään.

Tällainen kuorma kutistuu pariin desiin ryöppäyksen jälkeen.

Nokkosesta kerätään sen kärki, eli noin 7cm latvasta ja irrallisia latvuslehtiä. Juuri nyt nokkonen on vielä pieni ja pehmytvartinen, että pussiin voi napata koko kasvin. Huuhtele nokkonen hyvin kotona ja esikäsittele sitä ryöppäämällä noin viisi minuuttia.

Nokkostofu
20 pientä palaa alkupalaksi

2 dl kiehautettua nokkosta
marinadi:
1 rkl oliiviöljyä
1 tl kuivattua piparminttua
1 rkl punaviinietikkaa
½ tl suolaa
leivitykseen:
½ dl vehnäjauhoja
1/2 sitruuna

1 pkt (n. 250g) kiinteää tofua
marinadi:
1 rkl oliiviöljyä
1 rkl sitruunamehua
1 tl kuivattua oreganoa
½ tl paprikajauhetta
½ tl hienoa merisuolaa

Valmistus:

1. Sekoita oliiviöljy, sitruunamehu, oregano, suola ja paprikajauhe kulhossa.
2. Kuivaa tofusta huolella nesteet talouspaperilla, kuutioi se (siivuta ensin kymmenen osaan ja puolita ne) ja lisää marinadiin.
3. Marinoi ainakin pari tuntia ja sekoittele välillä.
4. Kiehauta nokkosta viitisen minuuttia ja valuta keitinvesi hyvin pois. 
5. Laita nokkonen kulhoon ja lisää suola, viinietikka, öljy ja piparminttu.
6. Marinoi yhtä kauan kuin tofua.
7. Rullaile nokkosta tofupalojen ympärille ja valele tofupalat sitruunalla juuri ennen leivittämistä.
8. Paista kuumassa öljyssä noin 5 minuuttia molemmin puolin
9. TAI paista marinoidut tofupalat ja pilkottu ja marinoitu nokkonen erikseen pannuilla ja yhdistä lopuksi.
10. Tarjoile kuumana ja purista vielä sitruunamehua päälle!

Endiiviveneet pinjansiemenkastikeella

Endiiviveneet seilaavat ruokapöytään ensimmäisenä. Ne ovat ziljoona kertaa mielenkiintoisempia kuin perinteiset alkusalaatit. Endiivien kyydissä oleva tahna on peräisin Bryan Aun raakaruokakirjasta ”Raw in Ten Minutes”. Kirjassa se on nimellä Nacho Cheese. Tahnan sekaan ja päälle lisätyt tomaatit, oliivit sun muut sopivat veneeseen sitä kuuluisaa enoa paremmin. Ja valkoinen miso on salainen ainesosa, joka saa kokonaisuuden maistumaan ihan uudenlaiselta.

Tästä tahnasta on moneksi, esimerkiksi salaatinkastikkeeksi ja dipiksi. Sen kanssa voi pistää tarjolle nachoksia, guacamolea ja salsaa, ja pystyssä on instant fiesta!

Pinjansiemenet kyllä ovat tyyriitä, mutta luulen, että ne voisi korvata pari tuntia liotetuilla cashewpähkinöillä. Vaikka en ole itse kokeillut tämän reseptin kanssa, olen varma, ettei siinä menisi yhtään metsään.

Endiiviveneet pinjansiemenkastikkeella
alkupalaksi neljälle

1 endiivi
2,5 dl pinjansiemeniä
½ rkl kurkumaa
1 rkl valkoista misoa (Clearspring-merkkistä on valkoisenakin)
ripaus suolaa
½ sitruunan mehu
0,3 dl vettä
½ avokado
pikkutomaatteja 
kalamataoliiveja
jotain tuoreyrttiä tai villivihanneksia

Valmistus:

1. Laita pinjansiemenet, vesi, sitruunamehu, miso, kurkuma ja suola tehosekoittimeen. Surauta tahnasta melko sileää. Pientä rakeisuutta saa jäädäkin.
2. Pilko tomaatit, oliivit ja avokado. Lisää puolet tahnan joukkoon ja jätä puolet koristeluun.
3. Lusikoi tahna endiivinlehtiin.
4. Laita päälle koristeeksi yrttejä/villivihanneksia, tomaattia ja oliivia.
5. Nosta purjeet.

Fenkolikurkkusalaatti

Elämän tosiseikkoja: salaateissa pitää ehdottomasti olla vaihtelua. Mitään mielikuvituksen äärirajoilla tapahtuvaa ponnistelua en tarkoita. Harvemmin käytetty raaka-aine silloin tällöin vie väistämättä uusille, ennestään tutkimattomille poluille. Luomufenkoli lähti matkaan eräästä ruokakaupasta aika halpaan hintaan. Johan tuli kurkun suurkuluttajan salaattiin säpinää.

Lisukkeeksi, alkusalaatiksi, välipalaksi tai ateriaksi, kuinka vaan.

Fenkoli muistuttaa jollain tapaa pulskistunutta varsiselleriä, mutta maultaan se on selleriä makeampi ja himppusen lakritsinen tai anismainen. Etenkin raakana. Sisimmät osat on parhaita ja ulkoinen kuori kuituisempi.

Fenkolin sisältämillä eteerisillä öljyillä on tulehdusta edistäviä vaikutuksia. Mutta se, mistä itse erityisesti fenkolia kiittelen, on sen ruoansulatusta ja kaikenlaisia vatsanväänteitä hoitavat ominaisuudet. Fenkoli on kaveri.

Jos minulla ei olisi ollut voileipäkakun värkkäilystä jäänyttä chilimajoneesia kaapissa, olisin saattanut korvata sen sitruunamehulla, sitruunankuoriraasteella, oliiviöljyllä, suolalla ja pippurilla. Tilliäkään minulla ei ollut, mutta vissisti se kuuluu tähän. Tein salaatin ihan tuosta vaan pikkuvälipalaksi. Ison nälän taltutukseen lisäisin tattarin jyviä liotettuna tai idätettynä tai keitettynä. Asettelisin soijakastikkeella maustetulle tattaripedille keon fenkolikurkkusalaattia ja pökräisin onnesta.

Tässä vielä tattarin liotus/idätysohje, jos joku miettii: Pese tattarinsiemenet useassa kylmässä vedessä ja yhdessä miltei kiehuvankuumassa vedessä, huuhtele lopuksi kylmässä vedessä. Tämä siksi, että vaaleanpunainen terveydelle haitallinen fagopyriini pitää huuhdella tattarista pois. Liota 10–20 minuuttia ja idätä noin 24 tuntia.

Fenkolikurkkusalaatti

1 fenkoli

1 kurkku

285 g (1 pahvipurkillinen) kikherneitä

280 g (1 pahvipurkillinen) maissia

3 rkl chilimajoneesia (Plamil)

sitruunapippuria

kapriksia

tilliä

Valmistus:

1. Halkaise fenkoli ja poista kova kanta. Huuhtele hyvin.
2. Viipaloi fenkoli tosi ohuiksi pitkittäissuuntaisiksi suikaleiksi. Jos sinulla on mandoliini, suikaloi sillä.
3. Poista kurkusta päät ja vetele juustohöylällä pitkittäissuunnassa viipaleiksi. Leikkaa pitkät viipaleet neljään osaan.
4. Sekoita isossa salaattikulhossa fenkolit, kurkut, maissit ja kikherneet keskenään ja lisää chilimajoneesi.
5. Pistä jokaisen annoksen päälle tilliä, teelusikallinen kapriksia ja ripaus sitruunapippuria.

Auringonkukkapaté

Elävän ravinnon pateet ja murekkeet ovat täyttävää, mutta helposti sulavaa ja kevyen olon jättävää ruokaa. Itse en mieti aktiivisesti eri ruoka-aineiden kaloreita ja ravintopitoisuuksia. Jos vaan malttan hetken aikaa kuulostella sisäisiä viestejä, useimmiten intuitio ohjaa kohti korkean ravintotiheyden ja kroppani tarvitsemien ravintoaineiden äärelle. Tosin varmaan yhtä usein mieliteot johtavat hullutuksiin, joihin ei olisi kannattanut lähteä. Tämä auringonkukansiemenistä syntynyt paté on yhtä lailla mielitekojeni kohde kuin elämänvoiman lähde. Win-win.

Ilmielävää valkuaista ja hyviä kasvisrasvoja. 

Proteiinirikkaan pateen valmistus on tärkeää aloittaa taikomalla ensin siemenet eläviksi ja helposti sulaviksi liottamalla ja idättämällä ne. Näin saat hyvästä superhyvää. Kun siemen aloittaa itämisen se aktivoituu ja muuntaa itsensä sinun kroppasi rakennusaineeksi. Rasvat ja proteiinit alkavat muuttua rasvahapoiksi, hiilihydraateiksi, aminohapoiksi ja sokereiksi, entsyymit aktivoituvat ja lisääntyvät. Ja se siemenen pienenpieni iduntynkä antaa sinulle vielä klorofylliä, joka pitää akkusi käynnissä.

Suukka auki, tässä tulee kantoraketti.

Siemenet ovat valkuaisainepitoisuudeltaan verrannollisia eläimen lihaan. Ne ovat ns. rakentavia ruoka-aineita, jotka sopivat passelisti yhteen vihannesten kanssa. Patee on sen verran tuffia tavaraa, että leivän levitteeksi se ei minusta sovi. Ainakin ne, joilla on samanlainen herkästi möksähtävä pakki kuin minulla, kannattaa välttää yhdistämästä siemenpateeta tärkkelyksiin. Sitäkin paremmin voit tehdä salaatinlehdistä siemenpateella ja iduilla täytettyjä nyyttejä tai rullia. Minä tykkään myös laittaa pateeta varsisellerin koveralle puolelle. Kun varren pilkkoo muutamaan osaan, saa sopivan kokoisia suupaloja.

Idätetyt auringonkukansiemenet on hyvä syödä pois vuorokauden sisällä.

Auringonkukkapaté

2 dl liotettuja ja idätettyjä auringonkukansiemeniä

1 pienen sitruunan mehu

0,4-0,5 dl vettä (mitä tehokkaampi tehosekoitin, sen vähemmän vettä se vaatii pyörittääkseen siemenmassaa)

1 ½ rkl soijakastiketta

1 valkosipulinkynsi

½ tl kurkumaa

Jos haluat: yrttejä

Valmistus:

Auringonkukansiemenien liotus ja idätys

1. Laita siemenet astiaan ja laske päälle runsaasti vettä. Liota 5-8 tuntia.
2. Huuhdo siemenet hyvin runsaalla vedellä.
3. Laita siemenet lasipurkkiin, viritä suuaukkoon harso tms. ja käännä astia siten, että vesi pääsee valumaan pois. Anna siemenien itää puoli vuorokautta. Kääntele purkkia pariin otteeseen siinä välissä. Älä idätä liian kauan, ovat herkkiä pilaantumaan.

Sen jälkeen…

Pistä kaikki ainekset tehosekoittimeen ja anna palaa. Auta lusikalla välillä, jos meinaa jäädä paljon kokonaisia siemeniä. Ideaalikoostumus on hieman rouheinen, muttei liian kokkareinen.