Passionhedelmämousse

Passionhedelmämoussessa vastakohdat sulautuvat sopuisasti yhteen: makea ja kipakka, kermainen ja raikas, intensiivinen ja kevyt. Ällös peljätkö avokadon ja passionin keskinäistä kemiaa. Hentoisen vihreä jälkiruoka on kaikkea muuta kuin uhkaava. Eipä ihme, jos moussen trooppinen viba saa ajatuksesi liitämään jonnekin kauas lämpimään.

Passionista ja avakadosta syntynyt mousse on vienon vihreä valloittaja.

Siitä on jo monta vuotta, kun roudasin koko maallisen omaisuuteni (kaksi matkalaukkua ja rinkka käsimatkatavarana) Brasiliaan. Ensimmäiseksi muutin pikkukaupunkiin Kaakkois-Brasiliassa. Lagoa Santa (paikallinen Pyhäjärvi) nököttää mahtavan Serra da Cipón luonnonpuiston kupeessa.

Arkistojen aarteita:

Minä, minä ja ...minä

Ensimmäisiä kokemuksiani Brasilian majesteetillisesta luonnosta minulla on juuri tuolta luonnonpuistosta. Sen kiehtovat kanjonit, luolamaalaukset ja esihistorialliset ihmisen ja megafaunan luurangot mykistivät sellutehtaan päästöpilvessä kasvaneen lievestuorelaisen.

Kasvissyöjä oli Brasiliassa perusasioiden äärellä. Jalostamattomia, rehtejä raaka-aineita sai helposti ja halvalla. Maan ruokakulttuuria voisi sanoa lihaisaksi, mutta testailin paikallisia erikoisuuksia kasvisversioina kotona. Pistelen suosikkejani blogiin, kun kaikilta muilta houkuttimilta maltan.

Ensimmäisissä hellästi vaalituissa makumuistoissani esiintyy makeanraikas ja samettinen passionhedelmämousse. Sen vegaanista vastiketta on tässä nyt tavoiteltu. Alkuperäisessä reseptissä on kondensoitua maitoa, jonka paksua ja tahmeaa olemusta yritin saada aikaiseksi avokadolla ja vaahterasiirapilla.

  

Tuliko siitä juuri Mousse de Maracujáa. No ei, ei siitä tullut. Pyrkimykset kohti muistojeni passionhedelmämoussea jatkuvat. Vaan kyllä tästäkin hyvää tuli! Virallisella Valvojalla lähti keulimaan jopa niin, että kipot ja kupit nuoltuaan kehui syövänsä minun parasta aikaansaannostani keittiörintamalla. Never underestimate the power of passion!

Tsekkaa passionhedelmän kypsyys, sillä raaka passion voi olla jopa epämiellyttävän hapan. Kypsässä passionissa ei ole vihreitä laikkuja, se on ihan vähän pehmeä ja kuori pikkuisen ryppyinen.

Mousse on hönkäyksen kevyt pilvi, johon passionhedelmä ja sitruuna tuovat tarvittavaa raikkautta. Pääsiäisjälkkäriainesta ehdottomasti.

Passionhedelmämousse

kahdelle

4 pientä avokadoa (tai kaksi isoa)

100 g Tofuttia (maustamatonta soijalevitettä)

1 sitruunan mehu

3 rkl vaahterasiirappia

1 prk vaahtoutuvaa kasvikermaa (itse käytin Soyatoo!-merkkistä riisivispiä)

3 rkl tomusokeria

Päälle:

2 passionhedelmää

2 rkl kaakaonibsejä

Valmistus:

1. Sekoita avokadot, Tofutti, sitruunamehu ja vaahterasiirappi blenderissä tasaiseksi seokseksi.
2. Vaahdota toisessa astiassa kerma ja tomusokeri.
3. Lisää avokadoseos kermavaahdon joukkoon ja sekoita ainekset helläkätisesti keskenään.
4. Kaada jälkiruokamaljoihin.
5. Halkaise passiohedelmät ja kaavi sisus moussen päälle (1 hedelmä per kuppi) 
6. Ripottele päälle vielä rouskuvia kaakaonibsejä.
7. Sano ”Mmmm”.

Kreikkalaiset jättipavut

Gigantes Plaki on kreikkalainen papuruoka, jota tarjotaan traditionaalisesti pieninä mezeannoksina. Suosittelen plakia myös pääruuaksi, koska enempi parempi silloin kun joku on todella hyvää. Kreikkalaiset pistävät plakin pöytään jäähtyneenä, jopa kylmänä. Voin kertoa, että kyllä tuo maistuu myös kuumana.

Pavut ovat mezemenun jättiläiset fyysisesti ja makunsa puolesta.

Jos nyt oikein haluaa hulluilla kreikkalaisella perinneruualla, voi:

• kasata sitä uuniperunan päälle;
• levitellä rapeaksi paahdetun, täysjyväisen leipäviipaleen päälle;
• nautiskella siitä runsaan vihersalaatin kanssa tai
• syödä sitä yhdessä muhevien kukkakaalipihvien kanssa.

Kreikkalaiset jättipavut eli gigantes plaki

4 mezekokoista annosta, pääruokana kahdelle

285g isoja valkoisia papuja

400g tomaattimurskaa

2 sellerinvartta

1 iso porkkana

1 sipuli

3 valkosipulin kynttä

3 vihreää pepperonia

2 tl kapriksia

3 rkl tomaattipyrettä

2,5 tl punaviinietikkaa

puolikas nippu persiljaa

nippu tilliä

suolaa ja mustapippuria

oliiviöljyä

Valmistus:

1. Pilko porkkana ja sellerinvarret hyvin pieniksi kuutioiksi. Tee sama sipulille ja valkosipulille.
2. Ota käyttöön iso pannu (wokkipannu toimii hyvin).
3. Kuullota sipulia oliiviöljyssä pienellä lämmöllä noin 5 minuuttia. Lisää loppupuolella valkosipuli ja jatka kuullottamista pari minuuttia.
4. Lisää pannulle porkkana, selleri, tomaattimurska, tomaattipyree, kaprikset ja vihreät pepperonit (viipaloituna).
5. Laita kansi päälle ja hauduttele parikymmentä minuuttia. Pistä tässä vaiheessa myös uuni kuumenemaan 175 asteeseen.
6. Heitä pannulle vielä huuhdotut pavut, suolaa ja mustapippuria sekä hienonnettu tilli ja persilja.
7. Sekoita.
8. Kaada seos kannelliseen uunivuokaan ja lorauta päälle oliiviöljyä.

Kukkakaalipihvit

Miten minä en ole tuota ikinä keksinyt! En ole koskaan älynnyt leikata kukkakaalia pystysuunnassa viipaleiksi. Olin taantunut klassiseksi kukintojen pilkkojaksi, mutta nyt on tullut tyyliin muutos.

Näytät hyvältä tänään...

Tomaatti-papupaistos nimeltään Plaki ja pihvit 

Kukkakaali aterian paraatipaikalla on harvinainen poikkeus, mutta mehevä kukkakaalipihvi on paikkansa ansainnut. Se on nerokas. Siellä täällä ruokablogien meressä pulpahtelee kukkakaalipihviä pinnalle, mutta alkuperäisen idean takana on muuan kokki Manhattanilta, Dan Barber. Että kiitti vaan!

The secret: Ensin pannulla, sitten uuniin.

Yhdestä pienestä kukkakaalista tuli kaksi pientä pihviä. Samalla logiikalla isommista kaaleista syntyy isommat pihvit. Jäljelle jäävästä kukkakaalista kannattaa tehdä esimerkiksi kukkakaalipyrettä (yksi varteenotettava resepti täällä). Minä tein pihvien kanssa isoista valkoisista pavuista kreikkalaista plakia, koska pikkukaalistani jäi niin vähän jäljelle. Postaan plakin reseptin huomenna (ja ehkä keksin sille paremman nimen kuin kreikkalaiset).

Kukkakaalipihvit

kaksi pihviä

1 kukkakaali

oliiviöljyä

suolaa pippuria

Valmistus:

1. Leikkaa kukkakaalista kanta ja lehdet pois
2. Aseta kaali leikkuulaudalle kanta alaspäin ja leikkaa keskeltä kaksi parin sentin paksuista viipaletta
3. (Voit kokeilla saisiko reunapaloista vielä yhdet rakenteen murenematta)
4. Kuumenna pannulla oliiviöljyä ja paista keskilämmöllä pari minuuttia molemmin puolin. Pinta saa vähän kultaista väriä. Ripottele molemmin puolin hieman suolaa ja pyöräyttele mustapippuria.
5. Laita pihvit pellillä uunin ylätasolle 200 asteeseen 15 minuutiksi. Testaa lopuksi, että ovat varmasti pehmenneet.

P.S. Kukkakaali toistaa itseään jokaisessa mittakaavassa, pienimmästä kukinnosta kokonaiseen kaaliin ja kaalirykelmään. Tämä pistää pohtimaan luonnon omia fraktaalikuvioita ja ajaa guuglettelemaan aihetta tunniksi. Sellainen loppuvaroitus.

Cauliflower is nothing but cabbage with a college education.

(Mark Twain)

Suolaiset paprikakeksit

Pikkuleipien, keksien ja pipareiden ympärillä leijuu tietty pysähtynyt uneliaisuus, johon tuo säröä ainoastaan kahvilusikan kilahtaminen silloin tällöin kupin reunaan. Keksi on suussa kuin kourallinen pölyä. Miksi ne ovat niin kuivakkaita? Miksi ne eivät koskaan koreile juhlapöytien kuningattarina?

Paprikakeksit, joiden reseptin synnytti jumallallinen interventio.

Sen vuoksi on erikoista, että sain viime yönä unessa ilmestyksen näistä paprikakekseistä. Ryhdyin heti ensimmäiseksi aamulla toteuttamaan suurta näkyäni maailman valloittavista kekseistä. Tosin johtuen siitä, että olin puolittain vielä unessa, unohdin olennaisimman eli sen paprikajauheen! Savupaprikajauhetta saa muuten ainakin Stockmannilta ja Punnitse & Säästä-myymälöistä.

Unohda teekutsut. Näiden keksien kanssa sopii juomaksi rehdisti olut. Pistä tarjolle myös pari vegaanista dippiä tai levitettä. Jos haluat askarrella esimerkiksi illanistujaisten vuoksi hieman enemmän, valmista keksien kanssa vegaanista cashewjuustoa tai saksanpähkinäjuustoa, johon löytyy hyvä ohje Keittiökameleontin tontilta.

Suolaiset paprikakeksit

1 pellillinen

3 ½ dl vapaavalintaisia jauhoja (itse käytin täysjyvävehnäjauhoja)

1 dl kasvimaitoa (soija/kaura/manteli/riisi tms.)

50 g sinistä keijua sulatettuna

2 tl kuivattuja paprikahiutaleita

1 tl oreganoa

1 tl valkosipulijauhetta

1 tl savupaprikajauhetta

½ tl suolaa (merisuola tai ruususuola ovat maultaan ja ominaisuuksiltaan parhaita)

Valmistus:

1. Laita kuivatut paprikahiutaleet ja oregano vesitilkkaseen pehmenemään
2. Sekoita kuivat aineet sekaisin (jauhot, suola ja savupaprika)kulhossa
3. Yhdistä kasvimaitoon sulatettu margariini ja pehmenneet paprikahiutaleet ja oregano ja kaada nesteseos jauhojen joukkoon
4. Sekoita kaikki ainekset keskenään taikinaksi
5. Levitä leivinpaperiarkki työtasolle ja kauli taikina ohueksi neliöksi
6. Leikkele taikina taikinapyörällä tai veitsen kärjellä haluamasi kokoisiksi ruuduiksi
7. Ripottele halutessasi pikkuisen suolaa keksien pinnalle
8. Paista 225 asteessa kymmenen minuuttia (13 minuutissa tuli rapeampi, mutta osasta myös kärähtäneitä)

Minestronekeitto vegaanichorizoilla

Minestronekeitto toimii kuin viltti sielun lämmikkeenä. Kun ulkona on vielä paksulti lunta, keitot ovat parhaimmillaan tuhteina ja maanläheisinä. Pasta ja vegaanichorizo pitävät huolen siitä, että nälkä pysyy loitolla koko päivän.

Talven paras keitto!

Minestronekeitto on siitä mainio, että siihen voi käyttää juuri niitä vihanneksia ja juureksia, joita käsillä on. Kesäkurpitsa, muut kurpitsat, herneet, pavut, pinaatti, kaikki käy.  Aiemmin en ole laittanut minestronekeittoon balsamiviinietikkaa, mutta jatkossa kyllä laitan. Pieni hapan takapotku sopii tomaattiin erityisen hyvin.

Mikähän siinä muuten on, että tomaattipohjaiset keitot vain paranevat seuraavaksi päiväksi? Tätä kannattaa siis tehdä iso kattilallinen kerralla.

Minestronekeitto

2-3 hengelle

1 sipuli

1 porkkana

2 vegaanichorizoa (ohje alla)

2 valkosipulin kynttä

2,5 varsisellerin vartta

1 litra kasvislientä

1 tölkki (400g) tomaattimurskaa

1 rkl tomaattipyrettä

½ rkl balsamietikkaa

pari kourallista makaroneja

oliiviöljyä

Basilikaa

Valmistus:

1. Kuullota pieneksi pilkottua sipulia oliiviöljyssä 10 minuuttia. Lisää viime minuuteille joukkoon valkosipulihakkelus
2. Lisää joukkoon porkkanaviipaleet ja anna hautua öljyssä pari minuuttia
3. Lisää vesi , kasvisliemijauhe/ -kuutiot  ja tomaattimurska
4. Keittele keskilämmöllä 10 minuuttia
5. Lisää joukkoon selleriviipaleet, chorizoviipaleet ja makaroni
6. Keitä 15–20 minuuttia, kunnes kaikki vihannekset ja makaroni ovat kypsiä
7. Lisää lopuksi balsamietikkaa ja hienonnettua tuoretta basilikaa. Tarkista nesteen määrä ja suolaisuus.

Vegaanichorizot:

Pata sydän Kattila Chorizo

En ole koskaan syönyt eläimen lihasta tehtyä chorizoa, mutta ekokaupoista saatava makkaran vegaaninen versio on tullut tutuksi. Useimmiten vegaanisten leikkeleiden ja makkaroiden pohjana on vehnäproteiini seitan.

Gluteiinijauhoista syntyy seitania vaikka silmät kiinni

Tein monta, monta vuotta sitten useamman keittiökatastrofiin johtaneen kokeilun seitania vehnäjauhoista valmistaessa. Siitä päättelin, että makkaranteko seitanista perustuu salatieteisiin. Nyt, viimeinkin, tajuntani on laajentunut. Vegaanisiin makkaroihin perehtynyt ystäväni sai minut vakuuttuneeksi, että makkaratehtailu voisi sopia minullekin, sillä seitania ei varmaan kukaan yritäkään enää vehnäjauhoista. Kaupan on ollut joitakin vuosia gluteiinijauhoa, jonka käyttö on helppoa. Jauhot ovat edullisia ja niitä saa ostettua ainakin ekokaupoista.

Makkaratehtailijan makuvaihtoehdot ovat loputtomat, sillä gluteenijauhoon voi sekoittaa mausteita oman mielen mukaan. Nesteeseen voi lisätä esim. soijakastiketta, ketsuppia tai sinappia. Valmiita makkaroita voi marinoida, paistaa pannulla, wokata, grillata, keittää ja paistaa uunissa.

Kun gluteiinijauhon sekaan laittaa esimerkiksi oluthiivahiutaleita tai gramjauhoa (kikhernejauho)  seitanin koostumus muuttuu murevammaksi.

Foliohattuiset chorizot menossa uuniin

Vegaaniset chorizot

8 kappaletta

2 dl gluteiinijauhoja

1 dl kikhernejauhoja

Mausteet:

6 tl savustettua paprikajauhetta

3 tl valkosipulijauhetta

3 tl oreganoa

2,5 tl chilijauhetta

2 tl cayennepippurijauhetta

0,5 tl mustapippurijauhetta

1 tl suolaa

Nesteet:

0,4 dl kylmää vettä

0,4 dl omenaviinietikkaa

6 rkl tomaattipyrettä

3 rkl oliiviöljyä

Valmistus:

1. Sekoita jauhot ja mausteet keskenään ja eri kulhossa nestemäiset aineet
2. Pyörittele nesteseos jauhoainesten sekaan nopeasti lusikalla
3. Pyörittele taikina palloksi ja vaivaa hyvin käsilläsi (5-10 minuuttia)
4. Jaa pallo kahdeksaan osaan
5. Muotoile osasista makkaroita
6. Rullaa makkarat folioon ja pyörittele päätkin kiinni
7. Paista kääröjä uunissa 175 asteessa 1 tuntia ja 15 minuuttia. Käännä kääröä paistoajan puolessa välissä.
8. TAI
9. Höyrytä 45 minuuttia höyrykeittimessä tai siivilässä kiehuvan veden päällä

Anna makkaran jäähtyä kunnolla. Käytä se sitten ruuanlaitossa tai säilö  foliossaan jääkaappiin.

Superherkullinen guacamole

Guacamolen voi tehdä tuhannella tapaa, mutta minusta puristisen yksinkertainen tapa on paras. Tällä reseptillä muutat avokadot raikkaaksi ja kermaiseksi guacamoleksi tuossa tuokiossa, ennen kuin ehdit Ejército Zapatista de Liberación Nacional sanoa.

Tiedättehän sen kaupasta saatavan radioaktiivisen jätteen näköisen guacamoledipin. Tämä suuri guacamolehuijaus pitää sisällään 26 ainesosaa, josta avocadoa on 0,7%.

Priimaluokan guacamole sisältää avokadojen lisäksi tomaattia ja suolaa, perinteiseen tapaan. Päälle voi puristaa hieman limemehua maun vuoksi, mutta myös hidastamaan avokadon ruskettumista. Muita tavallisimpia aineksia ovat sipuli, valkosipuli, chili, kumina, mustapippuri ja korianteri.

Parhaimmat avokadot guacamoleen ovat kypsiä, mutta vielä napakoita. Puristettaessa ne antavat periksi hieman. Älä osta kaupasta jo täysin kypsyneitä avokadoja, sillä niissä on usein ruhjeita ja tummumia, jotka näkyvät sitten mustina kohtina guacamolessasi.

Voit ostaa avokadot vaikka kovina ja kypsyttää ne kotona paperipussissa. Kun lisäät pussiin pari päärynää tai omenaa, kypsyminen nopeutuu.

Guacamole säilyy kehnosti. Se alkaa ruskettua pian jääkaapissa eikä näytä sitten enää kovin houkuttelevalta. Tee satsi siis juuri ennen tarjoilua.

Guacamole

2 avocadoa

2 tomaattia

1 punasipuli

1 valkosipulin kynsi

3 rkl sitruunan tai limen mehua

1/3 ruukkua korianteria

1/3 ruukkua lehtipersiljaa

1,5 tl juustokuminaa

suolaa

Valmistus:

1. Ota reilun kokoinen kulho esiin ja puristele siinä avokaadot käsin kermaiseksi mössöksi
2. Sattumien jäämien on ok
3. Leikkaa tomaatit kuutioiksi ja lisää sekaan
4. Hienonna punasipuli ja lisää se kulhoon
5. Purista valkosipuli hienoksi ja lisää mukaan
6. Kaada joukkoon sitruunamehu, lisää suola ja juustokumina
7. Silppua yritit hienoksi ja lisää ne kulhoon
8. Sekoita lopuksi kaikki ainekset huolellisesti sekaisin

Tämä resepti on peräisin raakaruokakurssilta, jonka master mind on Toma Stankevich.

Pesto

Vegaanisen peston loihtii keittiövelho ja tumpelompikin. Valitse yritit niin kuin sydämesi halajaa, intuitiota vaan peliin. Lopputulos on joka tapauksessa herkullinen. Pestossa on isot maut ja –mikä parasta- ei lainkaan maitotuotteita.

Pesto koreilee kesäkurpitsapastan päällä lautasen keskellä.

Älä tyydy käyttämään pestoa ainoastaan pastan kanssa, vaan pistä sitä ihanan italialaisen tomaattikeiton sekaan, lämpimiin voileipiin tai vaikka grillattujen vihannesten päälle. Et jää haikailemaan juuston perään, lupaan.

Tämä resepti on raakaruokakokki Toma Stankevichin, joten kaikki kunnia hänelle.

Pesto

1,5 dl pinjansiemeniä

1,5 dl hampunsiemeniä

0, 75 dl oliiviöljyä

2 ruukkua korianteria (kokeile myös basilikalla, persiljalla ja mintulla)

2 valkosipulin kynttä

2 sitruunan mehu

suolaa

Valmistus:

1. Käytä yleiskoneen s-terää
2. Laita pinjansiemenet, ronskisti paloiteltu korianteri, sitruunamehu ja valkosipuli yleiskoneen kulhoon
3. Pyöräytä karkeaksi
4. Lisää hampunsiemenet, oliiviöljy ja suolaa makusi mukaan
5. Pyöräyttele varovasti, niin että ainekset sekoittuvat hyvin
6. Valmiin peston tulisi olla hieman rouheista, eli sattumat ovat hyvästä.