Nokkosspanakopita

Tämän kesän ykkössuolapala on kreikkalainen spanakopita, joka on perinteisesti pinaatilla ja fetajuustolla täytetty rapisevakuorinen filopiiras. Vegaanisessa keittiössä feta korvaantuu tietenkin marinoidulla tofulla ja pinaatin päihittää näinä kesän kuukausina nokkonen. Viimeaikaisista resepteistä voi päätellä, että joku on hieman villiintynyt kasvien keräämiseen.

Viime viikolla en ehtinyt paljoa blogia päivittämään, koska oli niin paljon muuta kirjoittamista. Tarina juontaa juurensa vuoden vaihteeseen, jolloin jäin työttömäksi. Työskentelin isossa kehitysyhteistyöjärjestössä määräaikaisella sopimuksella. Vaikka siellä oli käynnissä organisaatiomuutos, olin tuudittautunut siihen uskoon, että sopimustani jatkettaisiin. Muutoksen tuulet puhalsivat kuitenkin kaikki määräaikaiset kilometritehtaalle. Uutisen kuuleminen oli veretseissauttava hetki, mutta pian alkoi tuntua oikeastaan vapauttavalta. Ylityötunteja oli plakkarissa ruhtinaallisesti, joten jäin suorilta ylityövapaille. Miten leppoisia ennen niin kaoottisista aamuista tulikaan: venyttelyä, koira aamulenkille, Hesari kannesta kanteen, hyvä aamupala...  Välillä taas otti päähän. Aijjettä, kenet ampuisin? Joinain päivinä tuntui vaan haikealta. En voinut enää jakaa päiviäni ihanien työkavereiden kanssa enkä saanut pitää huolta kovin rakkaaksi käyneestä työnkuvastani. Mutta missään vaiheessa työttömyys ei ole kuitenkaan saanut minua tuntemaan itseäni surkeaksi tai epäkelvoksi. Tosiasia on, että se on kuitenkin ihminen, joka tekee työtä, ei työ ihmistä. 

Työttömyyden alussa olin tikkana nakuttamassa itseäni takaisin uraputkeen. Mietin, mikä on mahdollista ja järkevää. Kävin monessa työhaastattelussakin, mutta harva minua oikeasti innosti.  Kysymys oli varmaankin halusta pyrkiä takaisin tutuntuntuiseen (Mikä sana! Suomen kieli <3) elämänrytmiin, vaikka tuollainen elämänmuutos olisi mitä parhain sauma kuulostella, mitä oikeasti haluaa.

Jossain takaraivossa kaihersi kaiken aikaa kiusallinen tietoisuus siitä, etten ollut saanut tehtyä graduani valmiiksi.  Työn ohessa moisen hulluiluun ei vaan ollut riittänyt paukkuja/motivaatiota/aikaa/ __________ (muu, mikä). Keskeneräinen gradu leijaili edessäni kuin heristävä sormi. Se osoitti syytellen, jos halusin käyttää aikani johonkin muuhun. 

Opinto-oikeuteni oli päättymässä kesällä, ja varmaan sen kylmän totuuden edessä sain valjastettua minusta löytyvän jääräpäisyyden hyötykäyttöön. Istuin viimeiset neljä kuukautta meidän ruokapöydän ääressä ja hieroin rillit hiessä näppäimistöä. Nyt olen mökkiytynyt, homeessa ja perseeni liiskana, mutta gradu on valmis. VALMIS! Satakuusi sivua todistusaineistoa siitä, että pienin askelin voi tehdä pitkän matkan.

Tuntuu äärimmäisen hyvältä saada päätökseen jotain, jota on repinyt perässään kuin henkistä kivirekeä. Tuon tavoitteen saavuttaminen ei itsessään mullista elämääni, mutta energiaa vapautuu moneen muuhun, voisin sanoa tärkeämpään, asiaan. Kuten piiraisiin! Hyvät naiset ja herrat, vilpittömästi voin sanoa, tämä nokkosspanakopita on lempipiiraani! 

Nokkosspanakopita
1 pellillinen

Tofun marinadi:
1 maustettu, kiinteä tofu (käytin tätä)
1 sitruuna
1 tl oreganoa
1 tl valkosipulijauhetta
½ tl suolaa

Spanakopita:
12 filotaikinalevyä
3 litraa nokkosen lehtiä, vuohenputkia ja maitohorsman lehtiä (2/3 nokkosta, 1/3 muita)
½ pkt vegaanijuustoa (itse käytin Redwoodin Pepperjackia, jota saa ainakin isoista K-marketeista)
1 sipuli
puoli nippua tilliä
puoli nippua persiljaa
1 ½ tl kuivattua piparminttua
1 tl kuivattua valkosipulia
1 tl kuivattua sipulia
1 tl toscanan yrttejä
2 tl balsamicoa
1 sitruunan mehu
oliiviöljyä

1. Kuutioi tofu pieneksi ja sekoita marinadi. Yhdistä.
2. Huuhtele nokkosenlehdet, vuohenputket ja maitohorsman lehdet ja ryöppää runsaassa vedessä 5 minuuttia.
3. Purista ylimääräinen vesi pois siivilässä ja pilko vihermassa leikkuulaudalla pieneksi.
4. Kuutioi sipuli ja kuullota sitä oliiviöljyssä paistokasarissa.
5. Lisää villivihannekset pannulle ja paistele kevyesti muutama minuutti.
6. Lisää kaikki loput ainekset, myös marinoitu tofu ja raastettu juusto, täyteseokseen ja nosta pannu hellalta.
7. Kuumenna uuni 175 asteeseen.
8. Vuoraa laidallinen uunipelti leivinpaperilla.
9. Laita ensimmäinen filotaikinalevy pellille ja voitele ohuesti oliiviöljyllä. Lisää toinen levy ja voitele kevyesti. Jatka samaan tapaan, kunnes pohjalla on kuusi levyä.
10. Levitä täyte tasaisesti pellille ja päällystä se kuudella filolevyllä (voidellen jokaisen levyn erikseen, kuten pohjankin kanssa).
11. Pirskottele vettä piiraan päälle, etteivät levyt käpristy
12. Paista uunissa 30–35 minuuttia.