tiistai 26. helmikuuta 2013

Juusto



Joudun säännöllisin väliajoin raakaruuan lumoihin. Tunnen ytimissäni kuinka kypsentämätön ja luonnollinen ruoka ravitsee, toisin kuin prosessoidut ruuan jäljitelmät, einekset ja jalosteet. Vaikka raakuus todistetusti sopii minulle, en ole omissa kokkailuissani päässyt smoothieta tai raakasuklaata pidemmälle. Blogosfääri on väärällään todella houkuttelevia reseptejä, mutta itse olen ollut raakaruokakokeilujen edessä täysin kädetön.

Kaikki maailman lehmät puhkesivat juuri eläköönammuntaan tämän maidottoman juuston vuoksi. 


Selättääkseni avuttomuuteni, osallistuin viime sunnuntaina raakaruokakurssille, jonka veti huikea raakaruuan master chef Toma Stankevich. Tuoreet vihannekset ja juurekset, pähkinät ja siemenet muodostivat perustan kurssin menulle. Päivän aikana valmistui erilaisia kastikkeita, juustoa, mureketta, kräkkereitä ja spagettia.

Raakaruuan teossa ei tarvitse hellaa ja uunia, mutta välinearsenaalin olisi silti hyvä olla kunnossa. Vuodelta -97 peräisin oleva tehosekoittimeni huutaa kuin lentokone kiitoradalla, kun sille syöttää jotain banaania kovempaa. Pähkinämaito tai kakkutaikina niittaisi naulan arkkuun. Kun minun säästöpossuni on tarpeeksi lihava, menen ja ostan tämän.

Haluan laittaa jakoon kurssin kulinaristiset nautinnot. Raaka juusto oli yksi suosikeistani. Se toimii upeasti niin dippinä kuin levitteenäkin. Voit myös kikkailla yrteillä ja tehdä yhdistelmiä, jotka ovat erityisesti mieleesi. Itse suikkaan seuraavaan erään tilliä. 
Opin kurssilla, että pähkinöitä ja siemeniä kannattaa ehdottomasti liottaa jääkaapissa yön yli ennen syömistä. Lisää liotusvettä vähintään kolminkertainen määrä. Liottaminen vapauttaa niiden elinvoimat. Samalla ne muuttuvat helpommin sulaviksi ja elimistösi pystyy hyödyntämään paremmin niistä saatavia aminohappoja.

 Juusto

200 g cashewpähkinöitä
200 g hapankaalia
1 sitruunan mehu, 
1 tl suolaa
2 rkl herbs de provence
vettä halutun koostumuksen mukaan

Valmistus:


  1. Valmistetaan yleiskoneella (s-terä).
  2. Kaada kaikki ainekset yleiskoneen kulhoon.
  3. Sekoita vaiheittain ja tarkkeile koostumusta.
  4. Loppujen lopuksi juuston tulisi olla hitusen rouheista.



lauantai 23. helmikuuta 2013

Oliivi-tomaattileipä pannussa


Jauhopusseja pöllyytellessäni huomasin Birkkalan spelttijauhopaketin kyljessä pannuleivän reseptin. Kyseessä on leipänen, jota ei tarvitse nostattaa eikä vaivata. Tuoreen leivän saa pöytään muutaman kerran puuhaarukkaa pyöräyttämällä. Kuinka sellainen voisi olla puhuttelematta?

Pannuleipää pinossa


Testiryhmä toteaa: sopii hyvin kasvissosekeiton kanssa.

Sovelsin Birkkalan ohjetta lisäämällä välimerellisiä lisukkeita ja korvaamalla hiivan leivinjauheella.  Hiivan sijaan voi siis käyttää leivinjauhetta tai happamissa taikinoissa soodaa. Nesteen on oltava kylmää, eikä kädenlämpöistä, kuten hiivalla leivottaessa. Leivinjauhetta käytetään 2-3 tl korvaamaan 30-50 g hiivaa. Leivinjauhe sekoitetaan jauhoihin eikä kohotusta tarvita. 

Pannuleipää voisi itse asiassa varioida loputtomiin. Kuivattuja sieniä, omenaa, sipulia, valkosipulia, erilaisia yrttejä, nokkosta, siemeniä…

Muista vuorata vuoka leivinpaperilla.


Oliivi-tomaattileipä pannussa
9 palaa

6 dl spelttijauhoja
3 dl vettä
1/ 2 dl öljyä
1 porkkana
20 kivetöntä mustaa oliivia
5 aurinkokuivattua tomaattia
1 valkosipulin kynsi
3 tl leivinjauhetta
2 tl kuivattua basilikaa
1 tl merisuolaa tms. laatusuolaa

Valmistus:

  1. Sekoita 4 dl jauhoja, leivinjauhe, suola ja basilika keskenään.
  2. Lisää kylmä vesi ja anna taikinan muhia samalla kun teet muita valmisteluja.
  3. Sekoita keskenään pilkotut aurinkokuivatut tomaatit ja oliivit, puristettu valkosipulin kynsi ja raastettu porkkana.
  4. Lisää ne taikinaan.
  5. Lisää myös siirappi ja oliiviöljy.
  6. Sekoita puuhaarukalla sekaisin.
  7. Lisää loput 2 dl jauhoja.
  8. Kippaa taikina leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan (noin 20 cm x 35 cm) ja taputtele se kevyesti levyksi.
  9. Vetele taikinaan veitsellä 9 palan ruudukko. Ripottele päälle vielä vähän suolaa.
  10. Laita kypsymään 200 asteeseen 20 minuutiksi.



perjantai 22. helmikuuta 2013

Vihreät pavut italialaisittain


Se ken on pyöritellyt suussaan ylikeitettyjä vihreitä papuja, tietää ettei tuo surkea muhju tee kunniaa pavulle eikä muillekaan. Kaikki tuoreet tarhapavut sisältävät kuitenkin haitallisia lektiinejä, joista on ehdottomasti hankkiuduttava eroon joko keittämällä tai höyryttämällä. Aika ja kiehuva vesi pehmittävät solakat tarhapapuset, mutta kikkailemalla keittoveden määrällä ja kypsytyksen nopealla katkaisulla yllät hyviin tuloksiin.

Match made in heaven.

Useimmiten hurautan vihreiden papujen sekaan sitruunamehua ja oliiviöljyä. Italialaisittain valmistetut pavut vaativat hieman, mutta vain hieman enemmän työtä. Tomaateista ja pavuista saat mehukkaan lisukkeen pääruuallesi. Mamma mia, kyllä se pääruuaksikin sopii!

Winkki: kokeile valmistaa pavut uunissa: Ranskalaiset pavut.

Vihreitä papuja italialaisittain
alkusalaatti 2:lle tai lisuke 4:lle

250 g vihreitä papuja (itse käytin taitepapuja)
250 g kirsikkatomaatteja
2 kynttä valkosipulia
½ sipulia
2 tl paprikahiutaleita
basilikaa
oreganoa
meiramia
pippuria
mantelilastuja
suolaa

Valmistus:

  1. Huuhdo pavut huolellisesti ja katkaise varrenjämät pois.
  2. Kuumenna isossa kattilassa sen verran vettä kiehuvaksi, että pavut juuri ja juuri peittyvät.
  3. Lisää pavut kiehuvaan suolattuun veteen ja keitä 10 minuuttia.
  4. Laita astiaan jääkylmää vettä odottamaan. Kun pavut ovat valmiit kaada kuuma vesi pois ja kippaa pavut kylmään veteen. Tämä shokkihoito pysäyttää niiden kypsymisen.
  5. Jäähtyneet pavut nostetaan talouspaperille kuivumaan.
  6. Paista pannulla pieniksi kuutioiksi pilkottu sipuli ja valkosipuliviipaleet.
  7. Heitä pannulle mukaan puolitetut kirsikkatomaatit
  8. Mausta
  9. Kun tomaatit ovat hieman hajoilleet, pyöräytä pavut joukkoon.
  10. Kun saat ainekset sekaisin, italialainen lisukkeesi on valmis.
  11. Ripottele päälle mantelilastut.
Jos minulla olisi pläntti, millä kasvattaa ruokaa, pistäisin tarhapapuja multaan ensimmäisten joukossa. Olen yrittänyt kasvattaa vaikka mitä ikkunalaudalla, mutta lopputuloksena on useimmiten ruskeaksi kuivuneita haituloita. Umpimielisen sinnikyyden ansioista olen ryhtynyt taas uuteen yritykseen. Kummipojalta joululahjaksi saatuja siemeniä on laitettu nyt itämään. Vaalin niitä sydänkäpysiä niin, että kesällä saan pikkupikkumojiton juodakseni.


Jos ei kato iske, kesällä näissä ruukuissa rehottaa minttua, ahomansikkaa ja basilikaa.


keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Salt & Vinegar kikherneet

Salt & Vinegar-fans, I come bearing gifts! Jos et vielä ole kokeillut paahdettuja kikherneitä, hetkesi on tullut. Suolalla ja viinietikalla maustetut kikherneet potkivat makuhermoon yhtä kipakasti kuin esikuvansa perunalastut. S & V-yhdistelmä ei tietysti ole kaikkien mieleen, koska se on omassa tyylilajissaan niin armoton. Toinen kissani Sylvi ei pitänyt asuntoon levinneestä etikan tuoksusta, vaan tuhahteli mielenosoituksellisesti matkalla sohvan kauimmaiseen nurkkaan.

Salt & Vinegarin ystävät löytävät toistensa luo.


Minä kyllä fanitan! Nyt käteni haparoi tyhjää kippoa. Salt & Vinegar kikherneet ovat pikkusuolaista hinkuvalle hyvä snäcks tai proteiinilisä salaattiin.

Salt & Vinegar kikherneet

400 g kikherneitä
1 dl viinietikkaa (laita 1 ½ dl, jos tykkäät kovasti viinietikan kirpaisusta, käytin valkoviinietikkaa, mutta mallas- ja omenaviinietikkakin käy)
1 tl suolaa (panosta suolan laatuun, ja käytä esim. merisuolaa tai ruususuolaa)
1 tl oliiviöljyä
mustapippuria

Valmistus:
  1. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.
  2. Jos käytät tölkkipapuja, huuhdo ja valuta ne. Taputtele vielä talouspaperilla viimeiset vesitipat pois.
  3. Sekoita kulhossa kikherneet, viinietikka, suola ja öljy.
  4. Kippaa koko satsi laidalliseen leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan ja levitä kikherneet tasaisesti vuoan pohjalle.
  5. Laita kikherneet uuniin vähintään 45 minuutiksi. Sekoittele herneitä ensin vartin välein, mutta lopuksi valvo niitä haukan lailla. Tummunut pinta alkaa muodostua siinä 45 minuutin jälkeen.
  6. Maustele vielä lopuksi lisäsuolalla ja muutamalla kierroksella mustapippurirouhetta.

tiistai 19. helmikuuta 2013

Japanilainen siitake-parsakaalisalaatti


Viimeksi japanilaiseen ruokaan ryhtyessäni sain aikaan kääretortun kokoisia sushirullia. Vaikka siitake-parsakaalisalaatti kumartaakin syvästi Japanin suuntaan, sen valmistus soveltuu paremmin halonhakkaajan hienomotoriikalleni. Monimutkaiset maut eivät paljasta sitä, kuinka helppotekoinen elämys tämä on, ja chef extraordinairen aura laskeutuu harteillesi.  

Suomalaiset siitakkeet ja parsakaali eivät kärsi jet-lagistä.


Englannissa opiskellessani japanilainen ystäväni sai joka kuukausi äidiltään Tokiosta ison ruokalähetyksen. Ystäväni purki laatikosta siisteihin annospakkauksiin pakattuja vihannespikkelssejä ja maustekastikkeita, ilmakuivattuja kalanpaloja ja lihasuikaleita, söpöjä seesamikeksejä ja pavuista tehtyjä makeita möllyköitä. Siinä äimistellessäni sain suuhuni ensimmäistä kertaa umeboshin. Suipistelin sitä kieleni päällä, enkä ottanut tolkkua siitä, mitä maistoin.


Umeboshi on japanilainen suolainen luumu, jota ainakin japanilaisia ruokatarvikkeita myyvistä kaupoista ja Ruohonjuuresta saa. Sen hapan ja kirpakka maku on erityisen sopiva kaikkien kaalien kylkeen, mutta esimerkiksi sitä voi lisätä ruskeaan riisiin sitruunamehun sijasta potkua antamaan. Umebosheilla on tahraton maine terveyden edistäjinä. Ne esimerkiksi tasapainottavat kehon happamuus/emäksisyyssuhdetta.


Tämä salaatti on tarkoitettu syötäväksi lämpimänä. Jos haluat tehdä tästä ruokaisan version, keitä sen lisukkeeksi riisiä.

Siitake-parsakaalisalaatti
2 annosta pääruokana, 4 sivusalaattina

1 parsakaali
2 umeboshi-luumua

4 valkosipulin kynttä
seesaminsiemeniä
norihiutaleita


100 g siitakesieniä

Marinadi sienille:
2 rkl tamaria
½ rkl riisiviini- tai valkoviinietikkaa
½ rkl tummaa siirappia
2 cm pala inkivääriä pienenpieneksi pilkottuna
mustapippuria

öljyä paistamiseen

Siitakkeiden pähkinäinen maku menee tärviölle, jos ne hukuttaa marinadiin.
Kannattaa siis pitäytyä reseptin ainesmäärissä. 


Valmistus:

  1. Sekoita sienien marinadi.
  2. Viipaloi sienet ja kääntele ne varovasti sekaisin marinadin kanssa. Anna niiden odottaa hetki, kun teet muita valmisteluja.
  3. Viipaloi valkosipulin kynnet ja paahda ne öljyssä pienellä lämmöllä kullankeltaisiksi. Laita ne sitten talouspaperin päälle odottamaan.
  4. Kaada sienet pannulle ja paista keskilämmöllä, kunnes marinadi on aikalailla haihtunut.
  5. Kiehuta vesi kattilassa ja laita pilkottu parsakaali sinne hieman pehmenemään. Anna kiehua muutaman minuutin. Kaada vesi sitten pois.
  6. Pilko kaksi umeboshi-luumua pieneksi ja sekoita ne kattilassa parsakaalin kanssa yhteen.
  7. Annostele lautaselle kasa parsakaalia ja sieniä. Ripottele päälle paahdetut valkosipulinkynnet, seesaminsiemenet ja norihiutaleet.

maanantai 18. helmikuuta 2013

Tempehiä ja kaalisalaattia


Kaali on tähän vuodenaikaan halpaa halvempaa kuin saippua. Sen vuoksi myös minun jääkaapissani oli jo viikon nököttänyt yksi kohtalaisen majesteetillinen kaalinpää. Kuten monesti aiemminkin, päädyin raakaan vaihtoehtoon. Kaaliraastetta! Pyhä yksinkertaisuus!

Kaalimaan kakaralle asetettu syötti 


Kyllä, mutta nämä kaalin lehdet havisevat historiallisella tavalla. Väitetään, että jo muinaiset egyptiläiset ja roomalaiset rouskivat raakaa viinietikalla maustettua kaalia ehkäistäkseen krapulaa tai muita ihmiskehoa koettelevia vaivoja.
 
Marinoitu tempeh ja kaali sopivat erinomaisesti vaikka lounassalaatiksi. Kaali saa mausteista mukavasti pientä vääntöä, mutta ilman tempehiä se jäisi hieman askeettiseksi. Jos haluat lisäillä vielä jotain, ehdotan kevätsipulia ja persiljaa. Heitä sekaan myös kourallinen siemeniä.

Tempehiä ja kaalisalaattia
4 annosta

150 g tempehiä (itse käytin herne-lupiinitempehiä)

Marinadi:
1 rkl oliiviöljyä
1 rkl vettä
½  rkl limemehua
½  rkl soija- tai tamarikastiketta
1 pieni valkosipulin kynsi
1 tl paprikahiutaleita
½ tl cayennepippuria
½ tl kuminan siemeniä
½ tl kuivattua oreganoa
hieman rouhittua mustapippuria

Kaalisalaatti:
150 g keräkaalia
2 rkl valkoviinietikkaa
1 rkl oliiviöljyä
1 tl sitruunapippuria
suolaa

  1. Sekoittele marinadin ainekset keskenään
  2. Leikkaa tempehpala kahtia pituussuunnassa. Leikkele kumpikin viipale poikittaissuunnassa. ja sen jälkeen vielä keskeltä paksuussuunnassa, jotta saat aikaan mahdollisimman paljon ohuita tempehtikkuja.
  3. Kääntele tempeh mariinaadin sekaan ja laita jääkaappiin vähintään tunnin ajaksi.
  4.  Sekoita ohuiksi suikaleiksi leikattu kaali, valkoviinietikka, öljy, sitruunapippuri ja suola sekaisin. Laita jääkaappiin vähintään tunniksi.
  5. Kun tempeh on marinoitunut, lämmitä öljyä paistinpannussa. Paista suikaleita noin viisi minuuttia keskilämmöllä.
  6. Tarjoile tempeh kaalipedillä



sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Thaimaalainen nuudelisalaatti


Vihannekset ovat keittiön todellisia staroja. Tykkään aasialaistyyppisessä ruuassa siitä, että vihanneksia ei oteta hengiltä tehokkaalla keittämisellä ja paistamisella. Kuumentaminen tapahtuu niin nopeasti, että makuja ja rapeutta ei uhrata pannulle.  Yhdistin monivärisiä vihanneksia ja kastikkeen, joiden ilmiömäinen ihanuus muodostaa nuudeleitten kera erittäin kelvon thaisalaatin. Makujen ilotulitus on sen tyyppinen, että tätä halutaan taatusti santsata lisää. Niin se meilläkin se hävisi nopeasti syömäreiden vatsoihin, kuin thaivaan tuuliin.

Ihanku Pattayalla!


Kun olin tässä pari päivää rampannut kiinalaisessa ravintolassa, aasiavaihde jumahti päälle. Tein pienen löytöretken etnoruokakauppaan, josta palasin reteästi reppu täynnä kaukaisien maiden antimia. 

Hankin tattarista tehtyjä soba nuudeleita, jotka ovat japanilaista alkuperää. Tuo spagetin oloinen nuudeli pitää itsensä paremmin kasassa sekä kuumissa että kylmissä ruuissa kuin vehnästä tehdyt versiot. Kaappasin mukaani myös ison pussillisen ong choita, joka on hieman pak choin tyyppinen vihreä lehtivihannes. Kiinalaiseksi vesipinaatiksikin kutsuttu kasvi on passeli ainesosa wokkiruokiin. Samoin pienet vihreät munakoisot, jotka riemastuttavat aina, kun löydän niitä ruuastani. Ne eivät ole yhtään meilläpäin tyypillisemmän violetin munakoison tapaisia. Herneiksi helposti luulisin. Sitten purkillinen soijapavuista tehtyä kastiketta, joka englanninkielellä kulkee nimellä Crushed yellow bean sauce. Tämä kastike, kuten myös sitruunaruoho, ovat elementissään nimenomaan thairuuissa. Sitruunaruohoa ja inkivääriä saa myös isommista kaupoista purkissa, mikäli epäilyttää, ettei saa hienonnettua tuoreita tarpeeksi pieneksi kastiketta varten.

1. sitruunaruoho 2. ong choi 3. purjo 4. vihreä papu 5. pieni vihreä munakoiso makua puang
6. chilipaprika 7. korianteri 8. punainen paprika


Tässä reseptissä ong choyn voi korvata pinaatilla ja vihreät munakoisot voi kokonaan jättää pois.

Salaattia valmistellessa keittiö täyttyy (ainakin jos on yhtä pieni keittiö kuin minulla) monenlaisesta kipposesta ja kapposesta. Vaivannäkö kuitenkin palkitaan ja lopussa Khop Kun Kaa seisoo!

Ong choi kevyessä hiessä

Thaimaalainen nuudelisalaatti
4-6 annosta

250 g soba nuudeleita (koita esim. 100% tattaria olevia)
300 g ong choyta (kiinalainen vesipinaatti). Voit käyttää toki myös tavallista tuoretta pinaattia.
100 g vihreitä pitkiä papuja
Kourallinen pieniä vihreitä munakoisoja (makua puang). Voit jättää halutessasi pois.
1 porkkana
1 punainen paprika
½ kurkkua
1/3 purjoa
1 tl riisiviinietikkaa
seesaminsiemeniä
pieni nippu tuoretta korianteria
1 punainen chili
tabascoa
öljyä paistamiseen

Salaatin kastike:
0,5 dl tamaria
0,4 dl soijakastiketta
2 rkl keltaista papukastiketta (löytyy aasialaisista ruokakaupoista)
1 limen mehu
1 sitruunaruohon varsi
1 valkosipulin kynsi
4 cm:n pala tuoretta inkivääriä

Valmistus:
  1. Pilko kurkusta ja porkkanasta tikkuja. Laita ne astiaan ja sekoita niihin maltillisesti vain teelusikallinen riisiviinietikkaa.
  2. Pese ja pilko pinaatti. Heitä se vähän öljytylle wokkipannulle ja lakastuta lehtiä kevyesti. Siirrä erilliseen astiaan jäähtymään.
  3. Sekoita salaattikastikkeen ainekset keskenään. (Pilko kastikkeeseen tulevat sitruunaruoho, valkosipuli ja inkivääri superpieneksi piperöksi. Itse hienonnan näitä kovahkoja aineksia Bamixin lisäosana tulleella myllyllä, joka tekee hienoa jälkeä.)
  4. Keitä nuudelit tässä vaiheessa. Käytä runsaasti vettä, johon kannattaa heittää ropsaus suolaa. Keittoaika on usein hyvin lyhyt, ethän ylikeitä.
  5. Huuhtele nuudelit kylmällä vedellä ja valuta hyvin, jotta ylimääräinen tärkkelys lähtee pois.
  6. Leikkele tuoreista pavuista niiden kovat kannat pois ja keitä 10 minuuttia. Jäähdytä lopuksi jääkylmässä vedessä, jotta kypsyminen päättyy.
  7. Paista pieniä vihreitä munakoisoja kovahkolla lämmöllä noin 3-4 minuuttia. Siirrä pannu pois levyltä.
  8. Pilko paprika ja purjo ohuiksi suikaleiksi.
  9. Sekoita nuudelit salaattikastikkeen, papujen, paprikan, purjon kanssa. Laita joukkoon myös puolet kurkku-porkkanatikuistasi.
  10. Heitä nuudelit vihanneskombon ja kastikkeen kanssa pannulle, missä vihreät pavut ja pienet vihreät munakoisot jo odottavat.
  11. Paista kovalla lämmöllä ja sekoita kaikki sekaisin noin 20 sekunnin ajan.
  12. Sammuta levy ja lisää mukaan muutama loiskaus Tabascoa.
  13. Tämä on parasta heti syötynä. Jos joudut odottamaan, laita kannella peitetyssä astiassa jääkaappiin.
  14. Tarjoilu: Laita isoille keittolautasille keko nuudeleita ja heittele hövelisti sekaan pinaattia sekä jäljelle jääneet kurkut ja porkkanat. Ripottele päälle seesaminsiemeniä (paahdettuina maku tulee esiin paremmin), pieneksi pilkottua tuoretta korianteria ja chiliä oman sietokyvyn mukaan.

torstai 14. helmikuuta 2013

Chilisuklaavanukas


Charles Dickens on lausahtanut ennen muinoin, että: ”Parempaa asiaa ei ole kuin hyvä ystävä. Paitsi ystävä, jolla on suklaata”. Ystäväpäivän kunniaksi armaalle tehty suklaavanukas sai ilahtuneen vastaanoton. Koska Virallinen Valvoja on chilin ylin ystävä, valitsin toki ainekseksi chilisuklaata.

Yksinkertaisesti hyvää.


Tehosekoitettavaksi käypä pehmeä silken tofu on haurasta ja sopii hyvin pohjaksi erilaisille jälkiruuille. Vanukkaassa se ei maistu itseltään. Chilisuklaa maustaa vanukkaan ja antaa jälkiefektinä makunystyröille sellaisen flash mobin, että jos osaisi kehrätä, kehräisi.

Chilisuklaavanukas on hyvin täyteläistä. Siksi annoskoko kannattaa pitää pienehkönä. Vaikka vanukas uhkuu dekadenssiä, turmelukseen ei näin terveellisillä aineksilla pääse. Ystävällistä, näin ystävänpäivän kunniaksi. <3. 

Divinen I'm so beautifulia kuuluu soittaa tätä syödessä oikean tunnelman ja asenteen tavoittamiseksi.



Chilisuklaavanukas
4 annosta

300 g pehmeää (silken) tofua
100 g vegaanista chilisuklaata (mm. Vivani)
vettä

Valmistus:
  1. Sulata suklaa vesitilkkasen kera kattilassa pienellä lämmöllä.
  2. Laita tofu tehosekoittimeen ja kaada sulanut suklaa perään. Surista suklaavanukasta ja lisäile vettä kunnes saat haluamasi koostumuksen. Minä käytin vettä(muistaakseni) n. ½ desilitraa.
  3. Sekoita niin kauan että ainekset sekoittuvat toisiinsa ja massa on täysin sileää, hieman ilmavaa.
  4. Pistä vanukas jääkaappiin pariksi tunniksi, jotta maut tasaantuvat.
  5. Koristele esimerkiksi vadelmilla tai kiivillä.


tiistai 12. helmikuuta 2013

Tofunugetit


Tofu on tabula rasa. Monikäyttöisenä ruoka-aineena se taipuu jälkiruokiin ja leivonnaisiin yhtä hyvin kuin mausteisten ja suolaisten ruokien ainekseksi. Jos et ole vielä aikaisemmin puhjennut laulamaan ylistyshymniä tofulle, nyt se saattaa tapahtua.

Näissäkö hamppua? Ilmankos naurattaa.

Tofunugeteilla on rapea, kultaiseksi ruskettunut ulkokuori ja pehmeä sisus. Nugetteihin käytettävä hampputofu on mielestäni niin erinomaisen makuista jo itsessään, ettei sitä tarvitse edes marinoida. Näihin ei ole jemmattu kanan nahkaa, "lihaan verrattavia valmistusaineita” eikä mitä lie luumurskaa. Ja hoooray: yksikään höyhen ei taitu kanasesta näiden nugettien vuoksi.

Kasta nugetteja lempparidippiisi! Ketsuppiin, sweet chiliin, barbeque-kastikkeeseen, maapähkinäkastikkeeseen. Mitä näitä nyt on. Minä ja Virallinen Valvoja dippailimme tacokastikkeeseen.

Tofunugetit
kahdelle

1 pkt (270 g) hampputofua (esim. Soya Gourmet Tofu Hempnut)
0,75 dl kikhernejauhoja
0,5 dl ravintohiivahiutaleita
1 rkl sinappia
 1 ½ tl suolaa
1 tl sitruunapippuria
1 tl valkosipulijauhetta
½ tl mustapippuria
n. 1 dl vettä
öljyä paistamiseen

Valmistus:

  1. Kuivaa tofu kunnolla. Painele sitä talouspaperilla ja lopuksi laita se puristuksiin esimerkiksi kahden painavan lautasen väliin. Aseta vielä jotain painoksi päälle ja laita jääkaappiin.
  2. Sitten voit tehdä kuorrutusseoksen. Sekoita kaikki kuivat ainekset ja sinappi kulhossa.
  3. Lisää hitaasti vettä ja vispaa samalla. Kostea kuorrutus tarttuu tofuun paremmin kuin kuiva. Kuorrutuksen tulisi olla juoksevuudeltaan pannukakkutaikinan tapaista. Yleensä vettä menee vähän yli desin verran.
  4. Päästä tofu pinteestä jääkaapista. Murenna sitä helläkätisesti isoiksi palasiksi (vrt. kananugetin koko).
  5. Pyörittele tofupaloja kuorrutteessa.
  6. Paista pinnoitetulla pannulla kuumassa öljyssä kullanruskeiksi molemmilta puolilta. Asettele nugetit sillä lailla, etteivät ne ole päällekkäin pannulla. Lisäile öljyä tarpeen mukaan.
Syö heti, mutta varo ettet syö sormiasi samalla!

Kuva: likecool


maanantai 11. helmikuuta 2013

Nokkostortillat


Pahvin makuun mieltyneelle kaupan pliisut lättyset vakuumipakkauksissaan ovat ratkaisu. Helpottavaa kuitenkin on, että tortilloista saa kyllä pienellä ranneliikkeellä huomattavasti maistuvampia. Salaisena aseena ovat villi ja vapaa nokkonen sekä alkuvehnämme speltti.

Pinaattiakin ravinteikkaampaa nokkosta rehottaa kohta joka ojanpientareella. Toistaiseksi on tyytyminen kuivattuun nokkoseen, joka viherjauheena toimii tässä reseptissä erityisen hyvin.

Kääri tortilla rullalle tai jätä auki. Ei ole nökönuukaa, mitä tortillasi päälle tai sisään laitat. Kiinnostaisiko wrapit, burritot, fajitakset tai quesadillat? Kastikkeeksi kenties quacamolea ja salsaa?

Minä laitoin tortillan päälle salaattia, tomaattia, kurkkua, avokadoa, paneroitua tofua ja tacokastiketta. Suurpiirteiselle ihmiselle fajitas itsessään on fiesta, ei tarvitse pipertää.

Ensin se kaulii kieli keskellä suuta täydellisen pyöreää tortillaa.
Sitten se menee ja peittää muotovalion kasvisröykkiön alle.


Nokkostortillat
8 kpl

2 dl spelttijauhoja
2 dl vehnäjauhoja
1 dl kuivattua nokkosta
½ tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
1 ½ dl vettä
1 ½ rkl öljyä

Valmistus:

  1. Hiero kuivia nokkosen lehtiä mureneksi ja pehmennä nokkonen pikkukipposessa tilkalla vettä.
  2. Sekoita isommassa kulhossa kuivat aineet kulhossa keskenään.  
  3. Lisää pehmenneet nokkoset, öljy ja vesi.
  4. Sekoita taikina tasaiseksi ja vaivaa sitä muutaman minuutin ajan kunnes taikina on jämäkkää.
  5. Anna taikinan levähtää parikymmentä minuuttia.
  6. Jos et ehdi paistamaan lettusia vielä, taikina säilyy jääkaapissa. Muista vain kääriä taikinamöntti tiukasti kelmuun.
  7. Jaa taikina 8 osaan ja muotoile osasista palloja. Kauli kevyesti jauhotetulla pöydällä palloset kerrallaan ohueksi letuksi, jonka halkaisija on hieman pienempi kuin pannusi pohjalla.
  8. Paista tortillat pinnoitetussa pannussa ilman rasvaa. Käännä tortilla, kun pinta alkaa kuplia. Paistaminen on nopeata puuhaa, pari minuuttia ja lettu on valmis.
  9. Pinoa paistuneet tortillat lautaselle. Kuivumisen estämiseksi on hyvä sutia molemmat puolet tortillasta hetimmiten vedellä ja peittää hyvin foliolla. Kuivunut tortilla on rapsakka kuin näkkäri.


Yay! Täytä omien makumieltymystesi mukaan, kunhan ne ovat vegaanisia ;).
Chicken, your ass is covered!

Arktinen ananasjugurtti


Haikailin iltapalaksi jotain kevyttä, terveellistä ja hedelmäistä. Sitä tämä on. Arktinen ananasjurgurtti on kuin sulanutta sorbettia! Palanen taivasta laskeutui erääseen tehosekoittimeen Vallilassa. 

Kylmää se on, mut ei jäistä. 

Kuinka sen nyt laittaisi sanoiksi? Inkivääri antaa täyteläiselle ananaksen ja kookoksen yhdistelmälle raikkaan puraisun. Taateleista jugurtti saa makeutta.

Ananas ja taatelit pursuavat ravintoaineita, vitamiineja ja mineraaleja. Inkivääri puolestaan toimii luonnonmukaisena kipulääkkeenä, joka tehoaa muun muassa vatsakipuihin, pahoinvointiin ja päänsärkyyn. Kookosvesikin omaa vaikuttavan listan terveysvaikutteisia ominaisuuksia. Se tekee hyvää kehon nestetasapainolle, parantaa ruuansulatusta ja ehkäisee ikääntymisen rappeuttavia sivuvaikutuksia. Kuka näitä hyviksiä ei haluaisi jugurttiinsa?

Ananasjugurtti
4 annosta

1 ananas
10 kivetöntä taatelia
2 dl kookosvettä
1 tl tuoretta inkivääriä

  1. Kuori ananas ja pilko se kuutioiksi. Laita kuutiot pakastimeen muutamaksi tunniksi.
  2. Kun ananas on kohmeessa, pistä kaikki ainekset tehosekoittimeen. Jos tehosekoittimessasi/blenderissäsi on pulssitoiminto, käytä ensin sitä. Kun ananaspalaset alkavat olla rikki, vaihda normaaliin nopeuteen. Hurauta koko helahoito sohjoksi.
Käytin tähän kookosmaidon/veden, jota jäi kookoskermavaahdosta jäljelle.

Ripottelin jugurtin pinnalle granolaa.


Ananasakäämä, siinä kaikki. Kovimman duunin teki jo elämänsä ehtoopuolella oleva tehosekoittimeni, joka sai jäiset ananaskuutiot rouskutettua sileäksi oikein hienosti.  

lauantai 9. helmikuuta 2013

Laskiaispullat


Perinteikkäät laskiaispullat saivat etelän sykettä kookoskermavaahdosta. En todellakaan lähde mihinkään pulkkamäkeen reuhtomaan, vaan pysyn mukavasti sisällä. Stereoista tulee vanhaa sambaa ja on lämmintä.

Pullamössömaatuskat

Kookoskermavaahto tulee varmasti pyörimään useammassakin Pata <3 Kattila-blogin reseptissä. Pikakahvijauheella maustetun vaahdon ja toffeen yhdistelmä oli samassa kodissa asuvan Virallisen Valvojan ykkössuosikki. Itse tykkäsin ruusuveden ja karpalon maustamasta ihanuudesta, joka tosin oli valuvampaa kuin kaverinsa kahvivaahto.

Kookoskermavaahdon teko on huippuhelppoa, kunhan muistaa jäähdyttää kookosmaitotölkit ensin kunnolla. Niin, ja mistään kookosmaitojen light- versioista ei kannata lähteä tätä vispaamaan tai vispaat vielä ensi laskiaisenakin.

Laskiaispullat
8 isoa pullaa

2,5 dl manteli-, kaura- tai soijamaitoa.
25g hiivaa
0,5 tl suolaa
0,75 dl ruokosokeria
2 tl kardemummaa
75g kasvimargariiniä
3 dl vehnäjauhoja (lisää jauhohen määrää, mikäli taikina on liian löysää)
2,5 dl spelttijauhoja (lisää jauhohen määrää, mikäli taikina on liian löysää)
kylmää kahvia voiteluun
tomusokeria koristeluun
  1. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi (käytin Alpron mantelijuomaa). Ripottele hiiva sekaan.
  2. Sekoita, kunnes hiiva on liuennut maidon joukkoon. Sekoita sokeri, kardemumma ja suola joukkoon.
  3. Lisää mukaan pienissä erissä puolet jauhoista. Sekoita ensin puuhaarukalla ja lopuksi käsin vaivaten. Laita spelttijauhoja taikinaan vähemmän kuin vehnäjauhoja. Tässä ohjeessa olen käyttänyt minun viimekertaisen pullataikinan jauhomäärää. Spelttijauhojen sitko ja kosteus voivat kuitenkin vaihdella jauhoerittäin ja oikean määrän jauhoja saat taikinaasi, kun seuraat sen koostumusta. Hyvä pullataikina ei lopulta tartu enää kovasti käsiin, muttei ole kovaa ja liian tiivistä kuten esimerkiksi leipätaikina. Jos teet pullasi pelkistä vehnäjauhoista, piipahda vaikka täällä katsomassa mittasuhteet.
  4. Lisää taikinaan sitten sula margariini ja loput jauhot.
  5. Anna taikinan kohota lämpimässä paikassa n. 45 min.
  6. Vaivaa taikina käsiteltäväksi ja leivo siitä pitkä tanko. Leikkaa se yhtä suuriin paloihin ja pyöritä paloista pullia.
  7. Nosta pullat pellille leivinpaperin päälle ja litistä niitä hieman kämmenesi alla. Anna pullien sitten vielä kohota liinan alla n. 15 minuuttia.
  8. Sudi pintaan kylmää sokeroitua kahvia.
  9. Laita 225 asteeseen ja paista n. 8-10 minuuttia. 
Nosta kypsät pullat jäähtymään. Leikkaa kunnolla jäähtyneet pullat halki ja koverra pohjakappaleisiin täytteille vähän lisätilaa. Ryhdy sitten täyttelyhommiin. 

Omiin pulliini kokeilin ensimmäistä kertaa kookoskermavaahtoa, jonka oheen löysin täältä. Kahdesta ainesosasta (!) vispautui varsin mainio vaahto. Riehaannuin vaahdon kanssa ja maustoin siitä muutaman eri version. Tein vaniljavaahtoa, ruusuvedellä ja karpalomehulla ryyditettyä vaahtoa ja kahvinmakuista vaahtoa. 

Mitenkähän mansikkavaahto tai suklaavaahto toimisi? Piparminttu- tai appelsiinivaahtoa jonkun suklaisen asian kanssa. Omenapiirakalle sopisi kanelivaahto…

Toki eläinperäiselle kermalle löytyy muitakin vaihtoehtoja, esim. GoGreen Vispi ja Alpro Air & Creamy.

Kookoskermavaahto:
2 tölkkiä (400g/tölkki) täysirasvaista kookosmaitoa
3 rkl tomusokeria

  1. Viilennä kookosmaitotölkkejä ja vispilöitä jääkaapissa yön yli.
  2. Älä nujuuta, ravistele tai kääntele tölkkejä. Avaa ne.
  3. Kaavi lusikalla kookoskerrostumat pinnalta. Tästä tavarasta syntyy se vaahto. Kookosvettä jää noin puoli tölkkiä molemmista, josta voit loihtia monenlaisia kookoksellisia asioita myöhemmin.
  4. Vatkaa kookos tomusokerin kanssa vaahdoksi. Saat ilmaa kookokseen liikuttelemalla vatkainta myös ylösalassuunnassa.
  5. Jos haluat maustaa vaahdon, jaa se osiin ja vatkaa sekaan haluamasi lisä. Voit käyttää esim. vaniljaa, kaakaojauhetta, pikakahvijauhetta tai marjoja.

Kaivoin esiin jääkaapin perukoille jääneet hillojen jämät, aprikoosia ja karhunvatukkaa, ja täytin pullani näin: 
  • Vaniljavaahtoa ja aprikoosia
  • Ruusuvesi-karpalovaahtoa ja karhunvatukkaa (pienikin tilkka nestettä teki vaahdosta löysempää)
  • Kahvivaahtoa ja toffeeta. 

Niin aivan. Hillo loppui kesken. Päätin vielä tehdä kahvivaahdolle kaveriksi toffeeta, jota on maailman yksinkertaisinta valmistaa.

Toffeetäyte:
100 g kasvimargariinia
2 dl ruokosokeria
2 tl kaakaojauhetta
4 rkl vehnäjauhoa
0,5 dl siirappia
  1. Laita kaikki ainekset kattilaan ja sekoita. 
  2. Anna kiehua muutaman minuutin ajan. 
  3. Kaada pellille leivinpaperin päälle ja jäähdytä viileässä. 


Toffee ei kovetu kivikovaksi hampaankatkojaksi, vaan sitä on helppo kaapia pelliltä lusikalla pullien väliin.
Sirottele siivilän läpi pullille vielä tomusokerihipiä. Voilá!

perjantai 8. helmikuuta 2013

Hernekeitto savutofulla


Kaapissa lojuva hernepussi muistuu mieleen kerran vuodessa. Jälleen on se aika. Ei ehkä sykähdyttävin aloitus ruokablogille, mutta minkäs teet, vanhat laskiaistraditiot edellyttää… Give peas a chance!

Hernekeitto on kaikessa yksinkertaisuudessaan lohdullinen ruoka noin puoli vuotta pimeydessä vaeltaville ihmisille. Se on oivallista, kun fiinin hifistelyn sijaan kaipaa jotain kursailematonta, lämmittävää ja täyttävää.

Tällä kertaa halusin hernekeittooni pientä vaihtelua ja päädyin hämmentämään soppaan savumarinoituja tofukuutioita. Ne antavat ruualle paljon lisämakua ja mukavan proteiiniboostin.  Lopputulos oli juuri niin ruokaisa kuin itsensä koiran kanssa hangessa nälkäiseksi rämpinyt kokki toivoikin.

Rokkaa! 

Hernekeitto savutofulla

noin 8 annosta

½ l herneitä
250 g tofua (marinoituna, ks. ohje alla)
2 ½ l vettä
1 iso porkkana kuutioituna
2 tl kuminaa
1 tl sinappia
suolaa
meiramia
basilikaa
öljyä paistamiseen

Marinadi tofulle:
5 rkl tamarikastiketta
1 rkl nestesavua
2 tl riisietikkaa
Kova kolmikko: tamarikastiketta, riisietikkaa, nestesavua.


Valmistus:


  1. Imeytä ylimääräinen vesi tofusta painelemalla sitä talouspaperilla. Näin se imaisee mahdollisimman paljon marinadia itseensä. Pilko se sitten pienehköiksi kuutioiksi. Sekoita marinadi ja tofukuutiot keskenään. Anna marinoitua kannen alla jääkaapissa yön yli.
  2.  Laita herneet puhtaaseen veteen ja keittele niitä kuminalla maustetussa vedessä kunnes herneet ovat pehmeitä.
  3. Heitä joukkoon porkkanakuutiot, sinappia sekä suolaa ja mausteita oman maun mukaan.
  4. Paista marinoituja tofukuutioita pannulla pienessä määrässä öljyä. Ei mitään kullanruskeaksi kuullottelua, vaan kunnon käristelyä kovalla lämmöllä. Tavoitteena on sinetöidä aromit kuutioihin. Lopeta, kun marinadi on hävinnyt pannulta ja kuutioissa on pikkuisen rapea pinta.
  5. Kun porkkanat ovat pehmenneet, ota keitto levyltä. Lisää tofukuutiot joukkoon.


Tshiii, tofulle kyytiä

Tarjoillaan sinapilla höystettynä ja tuoreen ruisleivän kanssa.

Huomioita:

Kylmäsavun makuinen Soya Gormet Tofu, se helpoiten normikaupasta löytyvä, on savunmaultaan aika hentoinen. Marinoisin sitäkin. Jos tymäkämpi savuisuus on mieleesi, erikoiskaupoista löytyy verrattomia vaihtoehtoja. Esimerkiksi Vianan savutofu on keittoihin hyvä. Ei murene, kun on riittävän kuivaa.

Keitto on vielä parempaa seuraavana päivänä. Lämmitä pienellä lämmöllä.

Nyt tekee mieli laskiaispullaa!